Viime syksynä Koverossa tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa löytyi ennen tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Uusista kohteista kaksi on 1600–1700 -lukujen talonpaikkoja, kaksi hiilenvalmistuspaikkoja (miiluja) ja yksi viljelysmaiden raivaamiseen liittyvä kiviröykkiökohde. Lisäksi vanhastaan tunnettu, mutta virallisesti rekisteröimätön 1700–1800-lukujen tsasounanpaikka paikallistettiin ja arvioitiin muinaisjäännöskohteeksi.

Ennen tutkimusta alueelta oli tiedossa yksi kivikautinen asuinpaikka, kaksi uhrikivikohdetta, ortodoksikalmisto ja muinaislinna. Työn jälkeen kylän muinaisjäännöskantaa voi pitää poikkeuksellisen monipuolisena, sillä sieltä tunnetaan nyt huomattavan monentyyppisiä kohteita, jotka edustavat alueen asutusta kivikaudelta 1800-luvulle. Tutkimuksen perusteella ei pidetä mahdittomana, että kylän nykyinen asutus juontuu jo rautakaudelta, noin tuhannen vuoden takaa.

Inventointihankkeen teki ajankohtaiseksi aiempien arkeologisten inventointien osittainen vanhentuminen, erityisesti uusien metallinilmaisinhavaintojen vuoksi. Koveron kohdalla tällainen tekijä oli Linnankukkulan muinaislinnan löytyminen keväällä 2016.

Vuoden 2017 hankkeen taustaorganisaatio oli Pohjois-Karjalan museo. Tutkimuksen mahdollisti Joensuun kaupungin myöntämä maaseudun kehittämisraha.

Koverossa nähdään potentiaalia jatkotutkimukselle, joiden merkittävä kohde Koverossa olisi muinaislinna, Linnankukkula, joka ajoittuu keskiajalle, todennäköisesti 1300-luvulle. Vuoden 2017 havaintojen perusteella se on todennäköisesti kyläläisten sota-aikojen pako- ja suojapaikka. Paikka on tieteellisen kiinnostavuutensa, suuren maakunnallisen merkityksensä sekä kompaktin kokonsa vuoksi erittäin otollinen kohde tarkemmille kaivaustutkimuksille. Muinaislinnoja tunnetaan koko maakunnasta vain kaksi tai kolme.

Ilomantsin Mekrijärvellä on kyläpäällikön ”virka” avoimena. Mekrijärven kyläkokous järjestettiin Megrin Matkailun tiloissa eilen illalla. Arto Piipponen on toiminut Mekrijärven seudun kyläyhdistyksen puheenjohtajana ja monitoimimiehenä 10 vuotta, ja luopuu tehtävästään.

- Yhdistyksen sääntöjen mukaan ei sama henkilö voi toimia puheenjohtajana kymmentä vuotta pidempään, hän selitti.

Koska vapaaehtoista ei löytynyt, niin kokous päätti pitää tuumaustauon ja tiedustella puheenjohtajaa vielä kahden kuukauden ajan. Yhdistyksen kevätkokous järjestetään maaliskuun 13. päivänä.

Kokouksessa kuultiin vesiensuojeluasiaa Freshapit Life IP Koitajoen hankkeeseen liittyen. Megrin Matkaiun kehitysjohtaja Leila Laukkanen kertoi yhtiön tämänhetkisestä tilasta. Sissosten Sukuseuran ahkera talkoomies Paavo Ryhänen kertoi puolestaan sukuseuran suunnitelmista.

Ilomantsin evankelisluterilaisella hautausmaalla oli tehty ilkivaltaa loppiaisen vastaisena yönä. Talouspäällikkö Hilkka Hiltunen kertoo, että he saivat asiasta tiedon haudoilla käyneeltä henkilöltä.
– Soittaja kertoi, että he olivat menneet haudoille loppiaisaamuna yhdeksän jälkeen ja olivat nähneet ilkivallan jäljet.
Seurakuntamestari Riitta Kareinen oli käynyt haudoilla perjantaina työpäivän loppupuolella ja kaikki oli silloin ollut kunnossa. Ilkivallan jälkiä hän kävi tarkastamassa viikon alkajaisiksi maanantaina.
Hautausmaalla oli kuljetettu sekajäteroska-astiaa, joka oli sitten kaadettu. Roskiksen sisältö – suurimmaksi osaksi kynttilän kuoria – oli levinnyt kappelin viereen. Haudoilta oli viskottu ja rikottu metallisia lyhtyjä, joiden lasit olivat rikkoutuneet.
Ilkivallasta on tehty rikosilmoitus. Naiset toteavat, että olisi hyvä saada mahdollisia havaintoja yöllisistä liikkujista vaikka ohikulkijoilta.

Runsassateinen viime kesä ja syksyllä jatkuneet sateet ovat aiheuttaneet sen, että maapohja on todella märkä. Olemattomien pakkasten vuoksi maapohja on pysynyt sulana ja ojat ovat täynnä vettä.
Nyt saatiin kaivattua pakkasta, ja metsäalanammattilaiset pohtivat, että toivottavasti pakkaskeli jatkuu pitkään.
Metsissä talvileimikot odottavat korjuuta.
– Talvileimikot ovat turvemailla ja soilla. Routaa ei ole missään, joten eipä sinne ole ollut menemistä, toteaa ilomantsilaisen Metsä- ja Maansiirto Kastisen puunkorjuun työnjohtaja Joonas Mutanen.
Stora Enson operaattori Tapio Vellonen on samoilla linjoilla Mutasen kanssa.
– Suo-ojien yli ei tahdo päästä jalkamieskään, niin miten sitten raskaat koneet, hän tuumii.
Lähes 30 vuotta metsäalalla ollut Vellonen ei muista näin huonoa talvea.
– Huonoja on ollut, mutta näin märkää en muista. 2000-luvulla on kyllä ollut yleistä, että talvileimikoille ei ole ennen tammikuun puolta väliä päästy. Nyt jos pakastuisi, kuten on ennustettu, niin sitten tilanne korjaantuisi.

Vuoden 2017 kalakilpailu on päättynyt ja tulokset julkaistaan ensi viikon torstain lehdessä. Kisaan ilmoitettiin kymmenen kalaa, jotka oli pyydetty eri puolilta Ilomantsia.

Pyydyksiin oli tarttunut haukia, kuhia ja ahvenia. Vuoden 2018 kalakisa on jo käynnistynyt. Toivottavaa on, että kalastajat ilmoittavat saaliitaan rohkeasti kisaan, jolla on pitkät perinteet lehden historiassa. Kisaan mukaan ovat lämpimästi tervetulleita myös tuupovaaralaiset ja kiihtelysvaaralaiset kalastajat.

Vapo on tiedottanut tänään perjantaina asiakkailleen kaukolämmön jakeluongelmista Ilomantsissa. Kaukolämmön jakelunkin häiriö johtuu sähkökatkoksista.

Tykkylumen vuoksi eivät kaikki puhelinyhteydetkään toimi, eikä esimerkiksi hätänumeroon saada kaikilta alueilta yhteyttä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos neuvookin kääntymään hätätapauksissa paikallisen paloaseman puoleen, mikäli  puhelinyhteys ei toimi. Esimerkiksi Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, Enon, Lieksan, Nurmeksen, Juuan tai Tuupovaaran alueilla voivat puhelinyhteydet olla poikki. Paikallisilla paloasemilla on nostettu jatkuva valmius ainakin perjantai-iltapäivään asti. Uimaharjussa voi käydä tekemässä ilmoituksen Uimaharjun tehtaan portilla, josta saa hälytettyä pelastuslaitoksen avuksi.

Keskiviikkona lunta tuli lisää ja sähkökatkot jatkuvat maakunnan alueella. Eniten sähkökatkoja on Uimaharjun, Kontiolahden, Ilomantsin ja Tuupovaaran alueilla.
Vikapaikkoja kartoitetaan päivittäin kahdella helikopterilla ja tänään saatiin ilmaan myös sahalaitteistolla varustettu erikoiskopteri, jolla pystytään katkomaan johdoille kurkottavia puiden latvoja ja oksia tehokkaasti. Helikopteriavun käyttöä rajoittaa lentokelin lisäksi päivien lyhyys. Tehokas lentoaika tahtoo pilvisellä kelillä rajoittua noin neljään tuntiin.
Sääennusteen mukaan ilma on lämpenemässä ja luvassa on lisää lunta. Lämpötilasta riippuen lumi voi pahimmassa tapauksessa olla raskasta räntää, joka lisää lumikuormaa merkittävästi.
Tänä aamuna puoli yhdeksän aikaan Ilomantsin alueella sähköttä oli yli 1500 taloutta. Tuupovaaran alueella sähköt olivat pois reilulta tuhannelta taloudelta ja Kiihtelysvaarassa sähköttä oli vajaa 600 taloutta.
Uimaharjun alueella sähköt puuttuivat yli 2700 taloudesta.

Joulunaluspäivien lumisade aiheutti ongelmia sähkölinjoilla eri puolilla maakuntaa lumen tykkyyntymisen vuoksi. Lumisateen jäljiltä syntyneet sähköviat saatiin nopeasti korjattua muutamaa vaikeammin korjattavaa kohdetta lukuun ottamatta. Lunta tuli kuitenkin pyhien aikana lisää, ja itäisen maakunnan puut ovat nyt sen verran raskaassa lumikuormassa, että heikompikin lumisade aiheuttaa herkästi yksittäisiä vikoja eri puolille jakelualuetta.
Viime yönä ja tänä aamuna Ilomantsin, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran alueilla on ilmaantunut sähkökatkoja useissa kohteissa.
Hattuvaara-Naarva alueella sähkökatko alkoi aamuyöllä puoli viiden maissa ja sähköttömiä talouksia edelleen. Möhkön alueella sähköt katkesivat puoli yhdentoista jälkeen.
Sähkökatkoja on myös Haukivaaran, Maukkula-Marjovaaran, Luhtapohjan, Tokrajärven, Pamilon, Hiiskosen, Tyrjänsaaren sekä Huhuksen alueilla. 
Tuupovaarassa Koveron, Harvion ja Huuhmarisvaaran alueilla on edelleen sähkökatkoja, ja ne alkoivat aamuyöllä ennen neljää. Myös Kiihtelysvaaran Oskolassa ja Uskalissa talouksia on ilman sähköä.
Pohjois-Karjalan Sähkön netissä olevassa häiriötietopalvelussa ilmeni, että kello 14 aikaan Ilomantsin alueella oli sähkökatkos 586 taloudessa. Tuupovaarassa sähköttä oli 139 taloutta ja Kiihtelysvaarassa 33 taloutta.