Satu Kaltiainen on todennut Martat-sovelluksen käteväksi arkiavuksi lapsiperheessä
Satu Kaltiainen kypsentää pitkälti perheen ruuat kodin leivinuunissa, jossa ruoka hautuu maukkaaksi kuin itsestään. Kuva: Mervi Nevalainen
Kodin leivinuuni hohkaa juuri lämmitettynä lämpöä, ja pian sinne pääsee hautumaan nelihenkisen perheen ruoka. Ilomantsilainen Satu Kaltiainen tykkää hyödyntää leivinuunin lämmön ruokien valmistamisessa.
– Kaiken mahdollisen tässä laitan, on niin helppoa.
Ruokaohjeita hän poimii Martat-sovelluksesta, jota pitää tärkeänä ja kätevänä, kun se on ladattuna omassa puhelimessa.
– Se on päivittäin käytössä. Äitini laittoi kotona itse ruuat, joten haluan tehdä niin itsekin.
Satu Kaltiainen asui aiemmin pääkaupunkiseudulla ja pienen hetken Joensuussa, josta muutti Ilomantsiin viisi vuotta sitten. Melko pian paikkakunnalle asettumisensa jälkeen hän liittyi jäseneksi Ilomantsin Marttayhdistykseen.
– Mitään aikaisempaa kokemusta minulla ei marttatoiminnasta ollut. Mummoni ovat kuolleet jo pitkä aika sitten, eikä äitini kuulu marttoihin. Oli sellainen oma päähänpisto liittyä mukaan kuten tänne Ilomantsiin muuttokin, Satu Kaltiainen naurahtaa, ja jatkaa, että tietoa marttatoiminnasta hän sai puoliso Tero Kaltiaisen suvun kautta.
– Teron sisko on myös toiminnassa mukana.
Satu Kaltiainen arvostaa marttojen perinteitä.
– Marttojen vinkeillä onnistuu kaikki. Hyödynnän ruokaohjeita, joilla tehdyt ruuat menevät lapsillakin alas paremmin kuin nykyohjeilla tehdyt.
Vinkkien avulla puhdasta
Kovassa käytössä ovat myös erilaiset siivousvinkit.
– Ja tahranpoistovinkit. Päivän mittaan sattuu kaikkea, joten hyville ja toimiville vinkeille on käyttöä, pohtii kahden pienen lapsen äiti.
Ruuanlaittamisen lisäksi häntä kiinnostaa myös leipominen.
– Tykkäisin leipoa, mutta en kehtaa, kun kukaan ei niitä oikein tässä talossa syö.
Perheen esikoinen, kesällä kolme täyttävä, Kiira on ahkera apulainen.
– Kiira on jo nyt sellainen kodinhengetär, tykkää siivota ja olla mukana ruuanlaitossa. Hänet varmaan pitää jossain vaiheessa liittää jäseneksi marttoihin.
Marttailun myötä ja omakotitalossa asuessa Satu Kaltiaisesta on kehkeytynyt myös viherpeukalo.
– Kasvatan itse taimet sisällä kasvivalojen alla ja laitan ne kasvihuoneeseen. Viime kesä oli ulkokasvatukselle vähän huono, kun oli niin märkää. Toivottavasti tuleva kesä on parempi.
Kasvihuoneesta perhe sai muun muassa tomaattia, kurkkua, vesimelonia ja kesäkurpitsaa. Kasvulaatikoissa kasvoivat myös porkkanat ja perunat, joita nauttimaan on päässyt myös seitsemän kuukauden ikäinen Elmo.
– On mukava, kun lapset saavat napsia syötäviä tuoreena omasta maasta. Itse kasvattamalla saa paljon paremman makuista. Ja tietää, mitä niissä on.
Perhe hyödyntää myös luonnonantimet, kuten marjat ja sienet.
– Kiira on ollut jo metsässä marjojen keruussa mukana. Reilun vuoden ikäisenä hän pääsi jo isänsä kanssa myös hirvimetsälle, Satu Kaltiainen kertoo.
Sopii myös nuorille
Marttojen tapahtumiin ja toimintaan hän haluaisi osallistua enemmän.
– Monesti, kun jotakin on tarjolla, niin Tero on iltavuorossa, joten meneminen jää, kun ei ole lapsille hoitopaikkaa. Osallistun sitten enemmän, kun lapset kasvavat.
Marttojen tarjoamille verkkokursseille hän on päässyt osallistumaan.
– Niitä olen katsonut, kun on ollut vaan mahdollista. Hyviä ovat nekin.
Satu Kaltiainen myöntää, että aluksi hän pohti, onko martat jotain mummotouhua, mutta on todennut saavansa siitä paljon hyötyä myös lapsiperhearkeen.
– Kyllä tämä sopii nuorillekin, hän toteaa.
Martta-järjestö täytti maaliskuun lopussa 125 vuotta. Juhlavuoden teema on Metsä. Vuoden mittaan kirjoitamme/julkaisemme lehdessämme martta-aiheisia juttuja.
