Koulutuslautakunnan puheenjohtaja Timo Elo avasi maanantaina Joensuussa pidetyn kaupungin kouluverkon suunnitelmia koskevan kansalaiskeskustelun varovaisin sanoin.

- Koulutoimen palveluverkkosuunnitelmassa on viitteellisesti esitetty joitakin kouluja lopetettavaksi, hän sanoi ja korosti, että kyse on suunnitelmassa vielä pohdinnoista, ei esityksistä.

- Mutta jottain on tehtävä, Elo kuitenkin alleviivasi avaussanojensa päätteeksi.

Keskustelutilaisuudessa oli läsnä reilut sata osallistujaa, joukossa kaupunginvaltuutettuja, koulutuslautakunnan jäseniä ja suunnitelman laatimisessa mukana olleita.

Koveron puolustajat

Tuupovaarasta ja Kiihtelysvaarasta paikalle oli saapunut kymmenkunta osallistujaa. Lakkautuslistalla nimettyä Koveron koulua puolustamassa oli useita koulun oppilaiden vanhempia, muiden muassa Koveron koulun olemassaolotaistolle kasvot antaneet Aki ja Mari Parviainen.

Aki Parviainen kyseenalaisti puheenvuorossaan kaupungin säästölaskelmien paikkansa pitävyyden ja ihmetteli kuinka suunnitelman tekovaiheen aikana oli Koveronkin koulun osalta kertyvä säästöjen osuus pienentynyt jo sadalla tuhannella eurolla.

- Edelleen laskelmat ovat ylimalkaisia ja on epäselvää mihin ne perustuvat, Parviainen sanoi ja tivasi päättäjiltä selkeitä laskelmia avoimesti esille.

Kysymys herätti vastaajissa hienoista hämmennystä, kunnes Elo vakuutti, että kyllä ne koulutoimesta löytyy.

- Koulutoimen kokonaistalous on tarkka, joskin kohdentaminen on vaikea, Elo sanoi.

- Kiinteistökuluista ja opettajakuluista ne säästöt tulee, täydensi koulutoimenjohtaja Mauno Väänänen.

- Laskelmia voidaan tehdä eri tavoin, olemme tehneet ne niiden tietojen perusteella, joita meillä on, Väänänen täydensi.

Myös väestöennusteet, jotka toimivat kouluverkon supistusten perusteina epäilyttivät läsnäolijoita.

- Pohjana ovat kaupungin viralliset väestöennusteet, alleviivasi Elo vastauksensa.

Parviainen kysyi myös, josko aiemmin lakkautettujen koulujen synnyttämistä säästöistä on tehty jonkinlaista seurantaa, johon Timo Elo myönsi, ettei seurantaa ole tehty, se kun maksaa myös.

Kyläkoulun kohtalo

Suunnitelman yhtenä lähtökohtana on säästää elinvoimaiset kyläkoulut.

- Jos kyläkoulu näyttää elinvoimaiselta, niin miksei se voi jatkaa, pohti Mauno Väänänen.

- Jos oppilaspohja ei ole kestävä on tehtävä ratkaisu, hän jatkoi.

Suunnitelmassa ei elinvoimaisen kyläkoulun oppilasmäärää ole katsottu tarpeelliseksi rajata, mutta Väänänen heitti oman lukunsa asiaa kysyttäessä.

- Olisiko järkevä joku raja, vaikka esimerkiksi 30 oppilasta, hän mietti.

Paikalla olleita vanhempia ja opettajia huolestutti myös yleisesti lasten koulumatkojen turvallisuus, koulujen sisäilmaongelmat, erikoisluokkien sijoittelu uudessa kouluverkossa sekä lukioiden kohtalo kaupungissa.

Huolta herätti niin Niinivaaran kuin Rantakylän koulujen kohtalo. Perusteltuja puheenvuoroja esitettiin kaikkien uhanalaisten koulujen puolesta.Aki Parviainen esitti puheenvuorossaan Koveron koulun oppilaiden vanhempien näkemyksen kouluverkkosuunnitelmista.