Mervi Nevalainen

Tuupovaaran Saarivaarassa asuva Tenho Nissinen on toiminut nuohoojana 28 vuotta. Nuohoojaksi hän kertoo ohjautuneensa lähes vahingossa.

- Olin työttömänä, kun nuohooja kävi meillä. Kyselin eikö hän tarvitsisi apulaista. Muutaman kuukauden päästä hän soitti ja kysyi vieläkö nuohoojan työt kiinnostavat. Hänen mukanaan kuljin opissa ja suoritin muutamia kursseja, jotka olivat ympäri Suomea.

Haasteellisimmaksi asiaksi työssään Nissinen kokee nykyään ihmisten tavoittamisen. Työnlaatuun ja työjäljen siisteyteen panostetaan myös paljon. Mukavinta on maisemien vaihtuminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen.

- Työssä näkee myös paljon erilaisia tulisijoja. Itse saa myös suunnitella työpäivänsä, nuohoojamestari Nissinen toteaa.

Nissinen toimii piirinuohoojana Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella. Aliurakoitsijana hänellä on Pauli Puumalainen sekä juuri oppisopimuskoulutuksella nuohoojaksi valmistunut Mikko Nissinen.

- Mikko nuohoaa enimmäkseen Enon alueella.

Tenho Nissinen on toiminut ohjaajana oppisopimuskoulutuksella nuohoojiksi valmistuneille Pauli Puumalaiselle ja Mikko Nissiselle.

Nuohous vuosittain

Tenho Nissisen työuran aikana kiinteistöjen tikkaiden kunto on parantunut. Harvassa paikassa on enää käytössä puutikkaita, joiden kunto rapistuu nopeasti kelien vaihdellessa. Nuohottavien kiinteistöjen määrä on kasvanut suuresti loma-asuntojen puolelta.

Jatkuvasti asutun kiinteistön hormit on nuohottava kerran vuodessa aiemman kahden kerran sijaan. Lomakiinteistöissä nuohous on tehtävä kolmen vuoden välein.

- Kaikissa kiinteistöissä pyritään käymään säännöllisesti. Jos vakituisesti asutun kiinteistön piippua ei ole nuohottu vuoteen, eikä meidän yhteydenottoa kuulu, voisi kiinteistön omistaja ottaa yhteyttä, ettei nuohous jää väliin, muistuttaa Nissinen.

Hän kehottaa vapaa-ajanasuntojen omistajia ottamaan keväällä yhteyttä ja sopimaan milloin olisivat loma-asunnolla paikalla.

- Saman suunnan kiinteistöjen nuohoukset voisi sopia samoille päiville, jolloin turhilta ajoilta välttyisi.

Putoaminen katolta

Nuohoojan on noustava välillä korkeillekin katoille tai kiivettävä korkeaan piippuun, korkeanpaikankammoa ei saa olla.

- Pystysuorapiippu voi olla 30 metriä korkea, siihen on jo huonokuntoisella nousemista.

Pitkän työuran aikana Tenho Nissinen on kerran pudonnut katolta.

- Alkuaikoina sattui kerran, että tipahdin talon katolta. Tikkaat olivat lähteneet kiinnikkeistä irti ja jäiseltä katolta tulin niiden kanssa alas. Onneksi ei luita rikkoutunut, selvisin ruhjeilla ja muutaman viikon sairaslomalla.

Nuohoajien ammattitaudiksi voisi nimetä polvien rikkoutumisen, koska työssään nuohooja joutuu olemaan paljon polvillaan puhdistaessaan tulisijoja sekä tuhkakanavia. Ammatti: Nuohooja

Ammattiin aikovalla ei voi olla korkeanpaikankammoa

Monipuolinen ja vaativa ammatti

Nuohoojan on tunnettava monenlaiset tulisijat, hellat, uunit, takat, lämpökattilat - sekä niille tehtävät toimenpiteet

Suurin osa työstä tehdään edelleen käsityökaluilla

Tarpeellista omata hyvät sosiaaliset taidot

Opiskelu oppisopimuskoulutuksena työn ohessa

Nuohoojan ammattitutkinto sekä nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintoina

Piirinuohoojia Suomessa on noin 900

Nuohoojien työtilanne on hyvä

Työ- ja elinkeinotoimiston nettisivut Tenho Nissinen puhdistaa huolellisesti tulisijat, eikä hänen jäljiltään tuhkaa jää pinnoille.