Kiihtelysvaaran maatalouskerhon vanhat dokumentit turvaan arkistoon
Pirkko Koljonen, Tiina Hintikka, Jatta Karhu ja Riitta Nuutinen ihastelivat dokumentteja, jotka kertoivat pitäjän maatalouskerhon historiasta viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Kuva: Sirpa Sutinen
Viime viikolla käveli Joensuun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Hintikka Kiihtelysvaaran palvelupisteelle kantaen painavaa pahvilaatikkoa. Vastassa olivat Kiihtelysvaara-Seuran edustajina Pirkko Koljonen ja Riitta Nuutinen.
Laatikon sisälleen kätkemistä papereista vanhimmat olivat vuodelta 1933. Silloin perustettiin Kiihtelysvaaran maatalouskerho, nykyisen 4H-yhdistyksen edeltäjä. Tuoreimmat laatikon sisältämistä papereista ovat 1980-luvulta Kiihtelysvaaran 4H-yhdistyksen toimintakertomuksia.
– Melkoinen muutos näissä näkyy yhdistyksen toiminnassa. Kun 1930-luvulla kerrotaan mitä ja miten on viljelty, on 1980-luvulla pohdittu diskoesiintyjien palkkioita, tiivistää Tiina Hintikka dokumenttien sisällön kirjoa.
Possukerhon työkirja
Toimintakertomusten ja pöytäkirjojen sisältö tuo näkyväksi kappaleen mennyttä lasten ja nuorten historiaa.
– Kerholaiset pyrkivät kehittämään itseään päteviksi maanviljelijöiksi ja omalla työllään tuottamaan tuloksia kotiensa ja talouden hyväksi, tiivisti kerhon tavoitteen yksi ensimmäisistä toimintakertomuksista.
Ensimmäisinä vuosikymmeninä oli 10–18-vuotiaita kerholaisia pitäjässä vuosittain jopa likemmäs pari sataa.
Toimintakertomuksissa kerrotaan viljely-, käsityö-, säilyke- ja teurastuskursseista, perunan ja juurikkaiden kasvatuksesta, marjaretkistä ja eläintenhoidosta. 1930-luvun lopulla lapset ovat hoitaneet tavoitteellisesti ainakin sikoja ja lampaita. Papereista löytyy myöhemmiltä vuosikymmeniltä jopa 4H:n Possukerho-työkirja, joka opastaa porsaan kasvatukseen.
Toimintakertomuksista selviää, ettei puutarhaviljelyä vielä 1930-luvulla arvostettu maanviljelyn rinnalla. Neuvojan opastuksella sitä kuitenkin kerhossa ahkerasti opeteltiin.
Historia ja yhteiskunnan laaja kuva näkyvät asiakirjoissa. Vuoden 1945 toimintakertomukseen on kirjattu vanhempien ammatit, sekä minkä verran on kerholaisissa ollut sotaorpoja, sotavammaisten tai siirtolaisten lapsia ja vähävaraisten perheitten lapsia.
Arvokasta materiaalia
Joensuun 4H-yhdistys lahjoitti asiakirjalaatikot Kiihtelysvaara-Seuralle arkistoitavaksi.
– On ilo, että näille löytyi oikea paikka. Näin saadaan talteen pala tämän tyyppistä kulttuurihistoriaa, totesi Tiina Hintikka.
Kiihtelysvaara-Seuran puheenjohtaja Pirkko Koljonen kertoi, että lapsiin ja nuoriin liittyvää kulttuurihistoriaa on seuran kokoelmissa vain vähän. Syyksi hän arvioi, ettei lasten ja nuorten oman arjen sisältöä ole ennen osattu arvostaa. Hän kiitti kokoelmien täydentyvän nyt merkittävästi.
Vanhoja asiapapereita tuodaan mahdollisesti näyttelyyn kotiseutumuseoon. Moni kiihtelysvaaralainen voi löytää niistä itsensä tai sukulaisensa lapsuuden ja nuoruuden harrastuksen parissa.
Riitta Nuutinen iloitsi, että paikallisten yhdistysten historialliset dokumentit löysivät oikean sijoituspaikan arkistosta, missä on jo entuudestaan tallessa monen yhdistyksen paperit. Hän kannusti yhdistysten sihteereitä ja puheenjohtajia tutkimaan omia arkistojaan.
– Jos kotoa kaapeista löytyy jonkun yhdistyksen papereita, ne voi tuoda tänne arkistoon turvaan, hän toivoi.
Jos asiakirjoja ei ole säilytetty asianmukaisesti, ovat ne vaarassa tuhoutua ennen pitkää.
Tiina Hintikka kertoi, että Kiihtelysvaaran palvelupisteen alakerran arkistoon päätyi myös muutama laatikollinen Tuupovaaran maatalouskerhon historiallisia dokumentteja. Niistä vanhimmat ovat vuodelta 1945.
