Hiihtäen Jäämerelle - Kansainvälisen hiihtovaelluksen osallistujat keräsivät voimia Alavin kylätalolla
Maaliskuun kolmantena päivänä 26 hiihtäjää kiinnitti monot suksiin meren rannalla Virolahdella ja suuntasi kohti pohjoista. Huhtikuun neljäntenä päivänä on tavoitteena pulahtaa uimaan Jäämereen Norjan puolella. Kansainvälisen hiihtäjäjoukon kokoava Hiihtäen Halki Suomen -hiihtovaellus järjestetään nyt kymmenettä kertaa.
Viime lauantaina joukko hiihti Kiteeltä Kiihtelysvaaran kirkonkylälle, josta heidät kyyditettiin paikallisella taksilla Alavin kylätalolle. Sunnuntaina hiihdettiin Ilomantsiin ja maanantaina edelleen Naarvaan.
Ilomantsi on ensimmäinen hiihtovaelluksen kolmesta välietapista. Osa joukosta hiihtää koko matkan, osa Vironlahdelta Ilomantsiin, joku Ilomantsista Kuusamoon, joku Kuusamosta Nuorgamiin. Nyt Ilomantsissa liittyi joukkoon kuusi hiihtäjää.
–Mukana on monia, jotka eri vuosina osallistuvat eri etapeille. Työssäkäyvien ei ole helppo saada koko kuukautta lomaa talvella, kertoili Paavo Immonen, hiihtovaelluksen johtaja.
Järjestäjät kutsuvat Hiihtäen Halki Suomen -tapahtumaa maailman pisimmäksi hiihtovaellukseksi. Koko taipaleen hiihtäville latua kertyy yhteensä 1 800 kilometriä. Matka taitetaan 33 päivässä.
Hiihtoa, ruokaa ja lepoa
Päiväohjelma on kuukauden mittaan vakaasti toistuva.
–Hiihtoa, ruokaa, sauna, unta ja suksien voitelua, Immonen lateli.
Hän myönsi sen kuulostavan yksioikoiselta, mutta vaihtelua toki on.
–Luonto tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa. Tänään nähtiin ahman, ilveksen, ketun ja sudenkin jäljet.
Alavin kylätalolla hiihtäjiä odotti Alavin marttojen kattamat notkuvat ruokapöydät ja sauna. Majoitus oli katettu kylätalon juhlasalin lattialle patjoille. Kuukauden mittaan ehtivät hiihtäjät tutustua monenlaisiin yöpymispaikkoihin. Ilomantsissa yövytään Majatalo Pikku Prihassa ja Naarvassa kirkon lattialla. Joku hotellikin matkalle osuu ja koulun lattioillakin on nukuttu.
Suomi tutuksi hiihtäen
Hiihtovaelluksia on toteutettu periaatteessa joka toinen vuosi. Koronan vuoksi viimeisestä tuli viisi vuotta. Nyt hiihtovaellus keräsi osallistujia seitsemästä maasta.
–Ruotsi, Norja, Suomi, Sveitsi, USA, Saksa ja Itävalta, luetteli Immonen, joka tunnusti nauraen olevansa joukosta ainoa, joka ei puhu muita kieliä kuin suomea.
Se ei kommunikaatiota haitannut. Kun ruokapöytään istahti yhdysvaltalainen Jeff Loss, esitteli Immonen hänet miehenä, jolla on sana hallussaan.
–Suurin osa osallistujista on tuttua porukkaa, Immonen kertoi.
Jeff Loss tunnusti tärkeimmäksi osallistumisen motiiviksi ihmiset.
–Vanhat ystävät ja uudet tuttavuudet, hän luonnehti ja kertoi olevansa mukana nyt kuudetta kertaa.
Loss oli tyytyväinen lauantaiseen hiihtopäivään.
–Ensimmäinen päivä, kun ladulla oli lunta. Alkumatkasta ladut olivat jäiset.
Suomalainen kulttuuri on tullut tutuksi niin, että parhaillaan on Lossilla kotona Milwaukeessa Wisconsinissa rakenteilla suomalaisen pihasauna.
Yhdysvaltalainen Jeff Loss osallistuu nyt Hiihtäen Halki Suomen -hiihtovaellukseen kuudetta kertaa. Retken johtaja Paavo Immonen on hänen hyvä ystävänsä, vaikka yhteistä kieltä ei miehillä ole. Kuva: Sirpa Sutinen
Perinteisellä tyylillä
Sunnuntaina aamiaisen jälkeen voideltiin sukset ja matka jatkui. Matkan varrelta on pestattu paikallinen tekemään kelkalla latua hiihtovaeltajilla, jotka hiihtävät perinteisellä hiihtotavalla. Kelkassa on usein myös retken vetäjä, joka merkitsee reittiä hiihtäjille viiden kilometrin välien.
Immonen on ollut mukana jokaisella hiihtovaelluksella, mutta ottaa vastuulleen vain osan hiihtovaelluksen ideasta.
–Annoin itselleni talvella 1998 syntymäpäivälahjaksi kuukauden hiihtoretken etelästä pohjoiseen.
Esimerkin pohjalta kansainvälisen hiihtovaelluksen toteuttajiksi Immosen sai kaksi sulkavalaista hiihdon ystävää. Nyt retkeä organisoi kaksi yritystä, Immosen ja hänen poikansa yhteinen Sulkavan Hiihto- ja Souturetket Oy sekä PWT-Urheilumatkat.