Hallinto-oikeuden linjaus suututti metsästäjät – Riistanhoitoyhdistykset irtisanovat virka-apu sopimuksia

Ilomantsin Riistanhoitoyhdistyksen hallitus irtisanoi 11. joulukuuta järjestetyssä kokouksessaan riistanhoitoyhdistyksen ja poliisin välisen Suurriistavirka-apu (SRVA) sopimuksen. Syynä on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjaus vuoden 2022 karhunkaatoluvista. KHO linjasi 30.11. että syksyn 2022 karhuluvat olivat lainvastaisia.

Päätös perustuu EU:n luontodirektiiviin, jonka mukaan liitteessä neljä mainitut lajit, kuten karhu, susi ja ilves, ovat käytännössä rauhoitettuja. Lajeja ei siis saa pyydystää eikä tappaa luonnossa. Ainoastaan tapauksissa joissa tietty yksilö on aiheuttanut vahinkoja ja vaaratilanteita, on kyseisen yksilön metsästäminen sallittua.

Mielenosoitus käynnissä

Sopimuksen irtisanominen on mielenosoituksellinen toimenpide, jolla Ilomantsin Riistanhoitoyhdistys tekee selväksi, että he eivät hyväksy KHO:n kantaa.

– Karhunmetsästäjät ovat tässä erityisesti mukana. Karhunmetsästyksellä on Ilomantsissa todella pitkät perinteet ja perinne on vaarassa katketa, kertoo riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Hiltunen.

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kokouksessa äänet olivat menneet 7 – 1 sopimuksesta irtisanoutumisen puolesta. Riistanhoitoyhdistyksellä on huolena se, että petokanta tulisi lähiaikoina kasvamaan, eikä tilanne enää pysyisi kenenkään kontrollissa ja poliisin resursseja kuluisi liikaa suurriistan kanssa työskentelyyn.

Poliisin vastuulla on yleensä karhun, ilveksen, ahman ja suden ”suurriistakonfliktit”, kuten kolaritilanteet tai häiriökäytös, mutta yleensä riistanhoitoyhdistykset ovat silti hoitaneet tilanteita poliisin puolesta. Laki kuitenkin velvoittaa riistanhoitoyhdistyksiä yhä sorkkaeläimiin liittyvien onnettomuuksien kanssa, mutta velvollisuuden hoitaminen ei aiheuta metsästäjille seuraamuksia. Korkeintaan mainehaittaa.

Kenneltoiminta piiputtaa

Myös jäljestyskoirien koulutus on jäämässä pahasti kesken. Suurpetojen kanssa toimivia koiria on perinteisesti koulutettu luvallisen metsästyksen yhteydessä tai erillisillä Suomen riistakeskuksen myöntämillä luvilla. Koirien koulutuksen olisi jatkuttava katkeamattomana, jotta tulevaisuudessa voidaan turvata SRVA-tehtäviin osaavaa porukkaa.

– Joudumme nyt laittamaan kaiken toivomme siihen, että nämä eläimet voitaisiin siirtää luontodirektiivin nelosliitteestä viidenteen, jotta metsästys sekä koulutustoiminta voisi yhä jatkua, Hiltunen toteaa.

Poliisi miettii jatkoa

Poliisille SRVA-sopimusten irtisanominen aiheuttaa ylimääräistä työtä, koska poliisin ei ole mahdollista hoitaa suurriistatehtäviä itsenäisesti.

– Emme ole kerenneet edes miettimään, että miten tästä jatketaan. Suoraan sanottuna poliisilla ei ole osaamista, resursseja tai välineistöä lähteä jäljestämään ja lopettamaan suurriistaa, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.

Pohjolaisen mukaan Suomessa esimerkiksi suurpetoihin liittyviä SRVA-tehtäviä oli vuonna 2022 noin 100 kappaletta, josta parisenkymmentä sijoittuu Itä-Suomeen. Apuja voitaisiin saada muista riistanhoitoyhdistyksistä, mutta tällä hetkellä kuusi eri riistanhoitoyhdistystä Itä-Suomessa on jo irtisanonut sopimuksen. Valtakunnallisesti on vaikea arvioida, että kuinka moni yhdistys on irtisanonut sopimuksen. Jokainen sopimus tehdään suoraan poliisilaitoksen ja sopimuskumppanin kesken.

– Meiltä alkaa puuttumaan pelikaverit tähän hommaan. Sopimuksessa on kyllä kolmen kuukauden irtisanomisaika, jota riistanhoitoyhdistykset aikovat noudattaa. Tammikuun puolella alamme selvittämään, että saammeko mistään yhteistyökumppania.

– Suurin säälihän asiassa on se, että nyt jos tapahtuu kolari, jossa eläin loukkaantuu, niin sitä ei kukaan pysty lopettamaan. Ei kukaan kuitenkaan halua, että eläimet joutuvat kärsimään, Pohjalainen vastaa.