Heinävaaran koulun turvallisuuspäivässä opittiin uutta, mutta myös rauhoituttiin ja rentouduttiin
Paloautolla saivat kakkosluokkalaisetkin kokeilla, kuinka painavia työkaluja pelastajat joutuvat käsittelemään. Kuva: Sirpa Sutinen
Heinävaaran koululla omistettiin koko viime perjantainen koulupäivä turvallisuudelle. Ajankohta teemalle oli sovittu jo viime syksynä. Turvallisuutta tutkittiin niin paloturvallisuuden, elvytystaitojen kuin henkilökohtaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Vantaan viikkoa aiemmilla traagisilla tapahtumilla ei päivän sisältöön ollut vaikutusta, vaikka aikuisten kesken asiasta puhuttiinkin.
Oppilaille turvallisuuspäivä merkitsi käytännönläheisiä kokemuksia. Yläkoulun puolella harjoiteltiin pelastushenkilöstön puvun pukemista aikaa ottaen.
– Tavoitteena on alle minuutin aika, kannusti opettaja Katja Nuora oppilaita.
Sammutin ja palopeite
Alakoulun edessä kokoonnuttiin luokittain harjoittelemaan tulensammuttamista palopeitteellä ja vaahtosammuttimella. Turvallisuuskouluttaja Laura Korkeakoski kannusti kaiken ikäisiä oppilaita kokeilemaan liekkien sammuttamista.
– Opitaan tekemällä. Into on käsin kosketeltava, kiitteli luokanvalvoja Petri Mäkelä kolmosluokan oppilaiden asennetta päivän harjoituksiin.
Kakkosluokkalaisille paloautoa esitellyt pelastuslaitoksen edustaja Jari Turunen konkretisoi paloauton vesisäiliön tilavuutta vertaamalla sitä 3 000 litran maitotölkkiin ja kuvaili pumppua auton sydämeksi.
Ensihoitaja Antti Erholtz kertoi kolmosluokan oppilaille sydäniskurin toiminnasta. Oppilailla oli teräviä kysymyksiä laitteen toiminnasta. Kuva: Sirpa Sutinen
Elvytystä ja rentoutusta
Viitosluokkalainen Aksu Kortelainen oli tyytyväinen ”rauhoittumisjuttuihin”, joita edellisellä turvallisuusrastilla harjoiteltiin. Hän mietti, että niillä voi olla käyttöä opiskelussa.
Luokka oli seuraavaksi menossa harjoittelemaan elvytystä koulun vastikään saamilla elvytysnukeilla. Sofi Hiltunen suhtautui elvytysrastiin kiinnostuneena ja totesi harjoitelleensa aiemmin elvytystä vain pehmolelulla. Joonas Swahn odotti puolestaan malttamattomana sammutus- ja paloautorastia.
– Haluaisin päästä palokuntanuoriin, hän kertoi.
Aamupäivän turvallisuusharjoituksista oli Joonaksella mukavana mielessä rentoutumisharjoitus.
– Se tuntui kivalta.
Hän näki yhteyden turvallisuuden ja rentoutumisen välillä.
– Kiukutessa voi sattua jotain vahinkoa.
Sisälle suojautumista harjoiteltu
Keväisestä turvallisuuspäivästä ja sen sisällöstä päätettiin Heinävaaran koulussa jo viime syksynä. Sen painopiste oli arjen turvallisuudessa. Ajatuksissa oli kuitenkin vielä viikon takainen surullinen välikohtaus vantaalaisessa koulussa. Heinävaaran koulussa reagoitiin tapahtuneeseen, kuten kaikkialla maamme kouluissa.
– Koteihin lähetettiin viesti, että koululla on keskusteluapua, jos tarvetta on, kertoo rehtori Roope Mikkonen.
Myös luokissa asiasta keskusteltiin.
– Olin mukana nelosluokan keskustelutuokiossa. Lapset ovat turvallisin mielin. He pitävät kylän koulua turvallisena ympäristönä. Joku lapsista kommentoi kuitenkin, että voi sitä sattua missä tahansa.
Muutama kuukausi sitten Heinävaaran koululla harjoiteltiin ensimmäistä kertaa sisälle suojautumista.
– Emme puhuneet aseista, mutta puhuimme uhkaavasta käyttäytymisestä. Ennen on vuosittain harjoiteltu ulos suojautumista. Paloharjoituksessa tyhjennetään koulurakennus ja mennään kaikki pihalle.
Nyt oppilaat tulivat sisälle luokkiinsa, ovet lukittiin ja ovien eteen jopa siirrettiin painavia esineitä. Oppilaat odottivat hiljaa suojaisissa kulmauksissa luokissaan.
– Harjoitus meni hyvin, oltiin opettajakunnan kanssa käyty läpi, miten toimitaan. Lapset suhtautuivat vakavuudella ja ymmärsivät miksi harjoitus tehdään. Korostimme, ettei tilanne ole oikea, vaan harjoitus.
Pohjois-Karjalan Pelastusalanliiton turvallisuuskouluttaja Laura Korkeakoski sytytti tulen altaaseen ja Eero Bogdanoff tuki ja neuvoi tulta sammuttavaa Fiona Hiltusta. Luokan opettaja Petri Mäkelä kuvasi oppilaiden suoritukset muistoksi. Kuva: Sirpa Sutinen
Uhkaavia tilanteita
Heinävaaran koulun pihapiirissä sattui joku vuosi sitten uhkaava tilanne, kun kuula-aseen kanssa häiriköineen henkilön vuoksi jouduttiin paikalle kutsumaan poliisi. Toiseen uhkaavaan tilanteeseen, niin ikään joitakin vuosia sitten, ei aseita liittynyt, mutta silloin koulun sisätiloihin tuli uhkaavasti käyttäytyneitä aikuisia.
– Sen jälkeen koulun ovia pidettiin lukittuna jonkin aikaa.
Myös korona-aikaan olivat koulut ovet lukossa päivisin. Nyt ovet ovat koulupäivinä avoinna, koska oppilaat joutuvat liikkumaan paljon alakoulun ja yläkoulun välillä.
Mikkonen kertoo, että koulun henkilökunta on luonnollisesti järkyttynyt Vantaan tapahtumista.
– On surullista, miten näin on päässyt käymään. Mekin olemme huomanneet, että viime vuosina lasten pahoinvointi ja ahdistuneisuus on lisääntynyt.
Mikkonen myöntää, että psykologin palveluja on koululla huonosti.
– Vakituista psykologia ei ole. Tarvittaessa voimme tilaamalla saada psykologin käymään.
Kuraattori ja terveydenhoitaja koululla on.
– Psykologin palveluja ei voi korvata, mutta muuta tukea voimme oppilaille antaa.
Mikkonen muistuttaa, että Heinävaaran koululla on hyvinvointiohjaaja.
– ”Hyvis” on oppilaille helppo aikuinen, joka pystyy aistimaan tilanteita koulussa ja on läsnä oppilaille eri tavalla kuin opettaja.
Hyvinvointiohjaajan palkkaukseen haetaan vuosittain rahoitusta valtiolta.
