Nimipäiväonnittelut: Riitta Tykkyläinen työstää puuta ja tekee neuletöitä

Ilomantsin Veitsisyrjässä lapsuutensa asunut ja Mutalahden kyläkoulussa viisi ensimmäistä luokkaansa käynyt Riitta Tykkyläinen meni oppikouluun, jota ehti käydä kaksi vuotta ennen peruskoulun alkamista.

– Lukion toisella luokalla hain kartanpiirtäjäkouluun. Pääsin siihen, mutta päätinkin saada sen valkolakin.

Erinäisten vaiheiden jälkeen hän päätyi työllistettynä Ahvenjärven riistantutkimusasemalle kirjastonhoitajaksi vuonna 1987.

– Ensin tein pätkiä, joita kertyi useita. Alussa tietokone pelotti, mutta kun aloin tallentaa hirvihavaintokortteja, siitä se taito kasvoi. Nyt alkaa olla tietokoneen kanssa suhteellisen sinut, toteaa Luonnonvarakeskuksella (Luke) tutkimusmestarina työskentelevä Riitta Tykkyläinen.

Ahvenjärvellä sijainnut Ilomantsin riistantutkimusasema siirtyi Mekrijärvelle 2010. Neljän vuoden päästä oli taas muutosten aika. Silloin tutkimusaseman työntekijät muuttivat Joensuuhun RKTL:n työntekijöinä ja 2015 tuli siirto Luken alaisuuteen.

– Tallennan olemassa olevaa aineistoa digitaaliseen muotoon. Parhaillaan teen riistakolmiolaskennan ja vesilintujen tietojen käsittelyä.

Hänen tehtäviinsä kuului myös kenttätyö.

– Valkoposkihanhiasioissa nelistin pelloilla. Rakennettiin verkoista syönninestohäkkejä.

Riitta Tykkyläinen pohtii, että vaikka nuoruudessa koulujen käynnit sotkeutuivat, töitä on riittänyt.

– Kartanpiirtäjäkoulu jäi käymättä, vaikka se kyllä kiinnosti. Karttojen kanssa on kyllä saanut tehdä töitä, hän naurahtaa.

Työnantajalleen hän on kiitollinen etätyömahdollisuudesta.

– Kerran viikossa käyn Joensuussa toimistolla, muutoin teen kotona etänä. Teamsilla ollaan yhteydessä lähes päivittäin. Inarissa on työkaveri, jonka kanssa puhutaan sitten muutakin kuin vain työasioita. Sekin on tärkeää.

Käsillään tekevä

Vapaa-ajallaan Riitta Tykkyläinen tykkää tehdä käsillään. Kuuksenvaarassa omakotitalon kellarissa on verstas, jossa on syntynyt monet koristeveistotyöt.

– Kelloja, kaapinovia ja monia muita käyttötavaroita olen tehnyt. Viienkympin paikkeilla mietin, että lähdenkö opiskelemaan puusepäksi, mutta se jäi. Puutyöt ovat harrastus.

Puuntyöstäminen tuli hänelle tutuksi useita vuosia sitten olleella Puuviikot-kurssilla.

– Osallistuin myös Tohmajärven Puunsielussa olleeseen veistotapahtumaan, joka oli viikon kurssi.

Ilomantsin kansalaisopiston puuntyöstökurssilla hän kävi kolme-neljä vuotta.

Usein nimipäiväsakarilla on käsissään myös neule.

– Pari vuotta sitten neuloin islantilaisvillapaidat koko perheelle. Käsillä tekeminen on geeneissä, sukulaisissa on paljon käsityöihmisiä.

Vuonna 2019 hän aloitti italian kielen opiskelun Joensuun kansalaisopistossa.

– En oikein tiedä, mistä into siihen tuli. Se on vaan niin kaunis kieli. Toissa syksynä käytiin opiskeluryhmän kanssa Sisiliassa. Viikon aikana päivittäin oli kolme tuntia koulua, oli kyllä mukava viikko, ja oli kiva, kun huomasi, että sai ruokaa ja juomaa italian kielellä.

Ei mummo, vaan amma

Tykkyläisillä on kaksi aikuista lasta, Tomi ja Taija. Lapsenlapsia on kaksi, 10 vanha Juuso ja 9-vuotias Jasper.

– Poikien meillä oleminen on vähän vähentynyt, kun heillä on omat harrastuksensa ja kaverinsa. Aiemmin olivat meillä paljonkin.

Puoliso-Timo on lapsenlapsille ukki.

– Minä olen amma. Se tuli siitä, kun Juuso ei osannut oikein puhua ja huuteli ämmää. Siitä jäi amma käyttöön.

Riitta-nimen ovat hänen vanhempansa päättäneet yhdessä.

– Isomummoni on ollut Riitta. Isä olisi laittanut toiseksi nimekseni Kaarinan, mutta olivat päättäneet Marian, joka on äitini äidin nimi.

Kouluaikaan ei samannimisiä ollut paljoa.

– Patrikasta muistan yhden toisen Riitan ja yläasteella oli toinen Riitta Möhköstä.

1.2.: Riitta

Nimi oli kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.

Nimi lienee peräisin italialaisesta Margaretan lyhentymästä Ritasta.

Riitta-nimi on annettu kaikkiaan 45 904 kertaa.

Suosituimmillaan nimi on ollut vuosina 1950 – 59, jolloin se annettiin 17 159 tytölle.

Viimeisen neljän vuoden aikana Riitta-nimen on saanut 50 tyttöä.

Kustaa Vilkuna Etunimet -kirja, Digi- ja väestötietovirasto