Pogostan koulun vuosisuunnitelman ”Yhdessä” teema näkyy koulun tapahtumissa ja välitunneilla

Ilomantsin yläkoululaiset siirtyivät elokuussa uusiin tiloihin, kun Parppein koulu poistettiin käytöstä. Uusi sijainti lähellä alakoulua ja lukiota mietitytti aluksi, mutta samalla löytyi uusia mahdollisuuksia luoda koulu-asteiden uudenlaista yhteisöllisyyttä. Yläkoululaisten ja nuorempien oppilaiden välillä onkin ollut tiivistä yhteistyötä esimerkiksi eri tapahtumissa.

– Nyt tämä on ollut mahdollista, kun välimatkat eivät enää ole niin pitkiä, Pogostan koulun rehtori Kaisu Saari toteaa.

Yhteistä kivaa

Yhteisöllisyyttä on rakennettu pääasiassa mukavan yhteisen tekemisen kautta. Viimeisimpänä esimerkkinä on yläkoululaisten järjestämät fysiikan ja kemian päivät.

– Eskarilaiset kävivät kiertämässä täällä luonnontieteistä opettavia rasteja, joita yläkoulun 8-luokkalaiset järjestivät. Yläkoululaiset lähtivät oikein innolla valmistelemaan tätä ja olin yllättynyt kuinka hyvin he osasivat ottaa pienemmät huomioon, matemaattisten aineiden opettaja Erno Turunen kertoo.

– Mitä silloin eskarilaisten palautteita kuulin, niin heillä oli pelkästään positiivista sanottavaa. Siinä tuli heillekin vaihtelua päivään ja osa pääsi näkemään, kun heidän vanhemmat sisaruksensa olivat vetämässä tällaisia rasteja, Turunen jatkaa.

Pelisäännöt paketissa

Yläkoulun saapuminen alakoulun viereen oli aluksi herättänyt mietintöjä siitä, että aiheuttaako se lieveilmiöitä. Saari tai Turunen ovat ainakin löytäneet vain positiivisia ilmiöitä kuluneen lukukauden aikana.

– Tietenkin jonkin verran pitää käydä yhteisiä pelisääntöjä läpi, mutta mitään suuria lieveilmiöitä emme ole huomanneet, Turunen mainitsee.

– Esimerkiksi alakoululaiset eivät saa käyttää kännykkää koulupäivän aikana, vaan sen pitää olla äänettömällä repussa, mutta yläkoululaiset ovat saaneet käyttää puhelimia välitunneilla. Aluksi ajattelimme, että tämä voi tuntua epäreilulta, mutta alakoululaiset ovat hyvin tajunneet sen, että eri ikäisillä vain nyt on erilaiset säännöt, Saari kertoo.

Tunnetaidot opetuksessa

Tunnetaitoihin on nyt kiinnitetty erityistä huomiota. Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely on noussut yhä suurempaan osaan työelämässä ja elämässä yleisesti.

– Eskarista yseille asti on nyt kolme tuntia joka lukuvuodella näitä HYVIS-tunteja. Siellä käydään läpi omaa minäkuvaa ja opitaan tunnistamaan tunteita itsessään, Saari selittää.

Alakoulun kasvatusohjaaja loi HYVIS-tuntien sisällöt ja ne ovat olleet jo käytössä alakoulun puolella. Nyt myös yläkoulun oppilaat tuodaan sen piiriin.

– Työelämässä ja somemaailmassa tarvitaan enemmän tunnetaitoja. Oppilaat eivät välttämättä tunnista omia tunteitaan yhtä hyvin, kuin ennen.

– Ennen tekeminen oli paljon yhteisöllisempää ja oltiin fyysisesti läsnä. Ilomantsissa tilanne on kyllä hyvä, kun eletään luonnon keskellä. Oppilaat käyvät metsästysporukoissa ja yhteistä tekemistä on paljon kasvokkain. Suurissa kaupungeissa ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia, Turunen pohdiskelee.