Päivän kasvo: Koneet ovat kiinnostaneet Erno Tossavaista pienestä pitäen
Erno Tossavainen pitää traktorilla tekemästään työstä. Kuva: Mervi Nevalainen
Nuoresta iästään huolimatta ilomantsilainen 20-vuotias Erno Tossavainen on tullut jo monille tutuksi kookkaan traktorin kopissa. Talviaikaan hän on liikkeellä aamuyöntunteina aurauskalustolla ja nyt kesää kohti mentäessä hän liikkuu tiestöllä päiväaikaan kookas lana ison traktorin perässä.
Peruskoulun jälkeen hän suoritti maanrakennusalan tutkinnon Riveriassa Joensuussa.
Mikäs sinut sai lähtemään alalle?
– Hyvä kun osasin kävellä, olin jo koneiden parissa. Monen mielestä jo silloin kuulema näki, että konealalle kuulun.
15-vuotiaana hän suoritti mopokortin ja perään traktorikortin. Konehommia hän teki tuttavilleen.
– Lähinnä maatalouspuolella.
Poikkeusluvalla hän sai autonajokortin 17-vuotiaana. Parin kolmen vuoden ajan Erno on ollut traktorihommissa ilomantsilaisen Traktorityöt Petri Volotinen -yrityksessä.
– Meillä on yhteisiä tuttavia, ja sitä kautta Petri tiesi minun konepuolen innostuksesta. Hän oli hankkinut toisen traktorin niin kysyi minua talviaurauksiin. Sitä myöten sain sitten töitä myös kesäksi.
Hyvä ajettava
Nuorta miestä kutsui myös armeija, jonka hän suoritti Kainuun prikaatissa Kajaanissa.
– Aika meni hujauksessa, puoli vuotta olin. Tulin jouluksi kotiin.
Vaikka aamuihmiseksi Erno ei itseä luekaan, aikaiset aamuherätykset töihin eivät tuota ongelmaa.
– Auraukset pitää tehdä aamuyöllä, että ihmiset pääsevät liikkumaan. Silloin on helpompikin liikkua, kun traktori ja aura vievät monesta tiestä puolet, suurta varomista on liikkuminen autojen kanssa samalla tiellä.
Yksinäiset työpäivät traktorin kopissa kuluvat musiikkia kuunnellen.
– Ja puhelimessa kavereiden kanssa höpötellen. Suurimmalla osalla kavereista on liikkuva toimisto metsässä tai muualla, joten juttelu onnistuu työn lomassa. Nykytraktorit ovat parempia ajettavia kuin autot.
Mennyt talvi oli runsasluminen, joten töitä riitti.
– Lunta oli vähän liikaa, tai sanotaanko, että sopivasti, hän naurahtaa.
Parhaillaan on menossa keväiset teiden lanaukset.
– Kelirikko oli tänä keväänä aika paha. Muutamille teille ei ollut henkilöautolla mitään asiaa. Varjopaikoissa lunta on edelleen, ja osa tierummuista voi olla vieläkin jäässä, Erno pohti viikko sitten.
Rapostelua ja uistelua
Erno viihtyy Ilomantsissa, eikä kaipaa isompiin paikkoihin.
– Enpä opiskeluaikanakaan paljon Joensuussa ollut, sen verran, että koulun kävin. Ei siellä ole sen enempää tekemistä kuin täälläkään.
Vapaa-aika sujahtaa kavereiden kanssa puuhaten.
– Koneiden parissa sihkataan, aika kuulu siellä mukavasti.
Säiden lämmettyä mieli on alkanut tehdä myös vesille.
– Vetouistellaan kavereiden kanssa. Pitää sitä kohta käydä kokeilemassa. Haapovirran ja Petkeljärven seudulla ollaan uisteltu.
Paikkakunnalta hänellä ei ole aikomusta muuttaa minnekään.
– Hyvä pieni kunta, täällä melkein kaikki tuntevat toisensa. Kyllä täällä nuoretkin viihtyvät, kun vaan on töitä ja muutakin ajanvietettä. Siitähän se on kiinni.
