Joensuussa aloitetaan ensi maanantaina kerätä poistotekstiiliä

Maaliskuun 20. päivä Joensuussa aletaan kerätä poistotekstiiliä Puhaksen ja Joensuun kaupungin työllisyyspalvelujen Taitamon kanssa yhteistyössä.

Keräyspiste on kierrätyskeskus Kiertämön tiloissa Salpakadulla.

Poistotekstiili on vaatetta ja kodintekstiiliä, joka on käyttökelvotonta eli rikkinäistä, virttynyttä ja loppuun kulunutta. Poistotekstiilin keräykseen tuotavan tekstiilin täytyy olla puhdasta ja kuivaa, jotta kuitujen hyödyntäminen materiaalina on mahdollista. Keräykseen käyvät muun muassa takit, housut, hameet, paidat, lakanat ja pyyhkeet.

Poistotekstiilin keräykseen ei pidä tuoda kosteita, homeisia tai likaisia tekstiilejä. Niiden paikka on poltettava jäte.  Keräykseen eivät kuulu myöskään patjat, tyynyt, tai muut pehmustetuotteet, laukut – pois lukien kangaskassit – eivätkä vyöt, kengät tai muut vastaavat ei-kankaiset asusteet, kuten pressukankaat, köydet, työkalut, alusvaatteet tai muut epähygieeniset tekstiilit.

Poistotekstiiliä ohjeistetaan tuomaan keräyspisteeseen vain kauppakassin kokoisissa pakkauksissa. Keräyspisteen henkilökunta opastaa kuntalaisia tekstiililajittelussa.

Hyväkuntoiset ja uudelleenkäyttöön sellaisenaan kelpaavat vaatteet, kodin tekstiilit, kengät, laukut ja vyöt voi myydä kirpputorilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöille ja muihin tekstiilikeräyksiin.

Joensuusta poistotekstiilistä osa matkaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n laadunvarmistukseen ja materiaalilajitteluun, jonka jälkeen materiaalille etsitään paras hyödyntämiskanava.

Taustalla jäteasetus
Vuonna 2021 hyväksytty jäteasetus velvoitti kunnat eli maamme jätelaitokset järjestämään asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanoton vuoden 2023 alusta alkaen. Poistotekstiilin keräyksessä Suomi on yksinään ottanut vahvan etunojan, mistä on kuulunut kovaa kritiikkiäkin. Kriitikot ovat olleet sitä mieltä, että olisi ollut hyvä odottaa EU-linjauksia tekstiilien kierrätysvastuusta ennen kansallisia toimia.

- Poistotekstiilin keräys on kallista ja hankalaa. Muun muassa siksi, että tekstiilit ovat pilaantumisherkkiä ja niiden keräämiseen ja lajitteluun tarvitaan sisätilat, avaa Puhas Oy:n kehitysjohtaja Hanna Mutanen.

Tekstiilejä tehdään useista eri materiaaleista, joten eri materiaalien tunnistaminen on myös hyvin vaikeaa ja vie aikaa, sillä työ on tehtävä käsin. Lisäksi tekstiilijäte joudutaan kuljettamaan toiselle puolelle Suomea, minkä vuoksi kuljetuskustannukset ovat suuret ja tekstiilijätettä on toimitettava harkitusti eteenpäin. Lisäksi jalostetun tekstiilijätteen markkinat ovat vasta kehittymässä.

- Näistä syistä poistotekstiilin keräys voi vielä siirtyä tekstiiliteollisuuden eli tuottajien vastuulle. EU:lta odotetaan linjauksia asiasta tänä keväänä, kertoo Mutanen.

- Kaikki lähtee vastuullisesta kuluttamisesta ja harkinnasta jo tuotteen hankintahetkellä. Paras vaate on sellainen, jota käytetään mahdollisimman pitkään, ja joka myös kestää sen, jatkaa Mutanen.