Petri Uusitalon kolumni: Tekoäly arkipäiväistyy

Tekoäly on varsin hankala määritellä. Monta erilaista sovellusta on kulkenut kyseisen termin alla, mutta ajan kuluessa ne ovat hyvin nopeasti muuttuneet paljon tylsemmiksi. Se mikä eilen oli tekoälyä on nykyään vain algoritmi tai sovellus. Tekoäly-termi on kuitenkin nyt pitänyt pintansa, sillä tekstintuottamiseen erikoistuneen GPT-ohjelman nimitys ”tekoäly” on pysynyt muuttumattomana.

Trendin taustalla on niin kutsuttu ”suuri data” ja ”neuraaliverkot”. Verkoston tarkoituksena on löytää mahdollisimman yksinkertainen tapa toteuttaa asia X, joka voi käytännössä olla mitä tahansa. Internetin aikakaudella aloimme tuottamaan ennenäkemättömiä määriä helposti saatavilla olevaa dataa, joka toimii ”polttoaineena” neuraaliverkoille. Mitään uutta innovaatiota ei ole siis tapahtunut, vaan polttoainetta on vain ollut enemmän yhä suurempien järjestelmien luomiseen.

Kun kesällä 2019 leikin ensimmäisten tekoälyjen kanssa, muistan kuinka niistä maalattiin tuhoa monille ammateille. Uhka on yhä olemassa, mutta mitään suurta ja massiivista työttömyysaaltoa ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut. Joko jyrkänne on edessä päin, tai sitten olemme jo haukanneet ilmaa jalkojemme alle ja kiihdytämme kohti tuntematonta.

Yksi mahdollisuus on kuitenkin jätetty huomioimatta; tekoälyjen vallankumous on voinut jo tapahtua. Jos katsomme viime vuosien sekä historian suuria mullistuksia, ne kaikki tapahtuivat, mutta ihmiset jatkoivat yhä arkipäiviään. Tekoälyjen kanssa käy todennäköisesti täysin samalla tavalla. Koronakriisikin tuli, oli ja meni. Vaikka se heilutteli koko maailmaa, on maskit ja jatkuva käsidesintuoksu vain hatara muistikuva.

Samantapaiselta tuntuu myös tekoälyjen ”vallankumous”. Uusimpien tekoälymallien saapuminen tuli, oli ja meni. Vaikka kehitystyö ei ole pysähtynyt, eivät ne ole pystyneet ravistelemaan maailman tasapainoa. Tekoäly on hiipinyt jo nyt moniin sovelluksiin, kuten kuvankäsittelytyökaluihin sekä keskustelusovelluksiin. Facebookissa aika-ajoin tulee vastaan eri yhteisöjen ilmoituksia, joissa kuvat on valmistettu teko-älyn avustuksella.

Olen itsekin pohtinut tekoälyn ottamista osaksi työelämääni, vaikka minulle ne tuntuvat yhä lelujen kaltaisilta sovelluksilta. Kun joudun lukemaan läpi parinsadan sivun pituista raporttia, olisi liiankin helppoa pyytä vain tekoälyä tiivistämään koko nivaska. Tekoälyjen outo tapa ”hallusinoida” eli keksiä faktankuuloisia väittämiä on kuitenkin pitänyt mielihalujani kurissa. Tietääkseni tätä hallusinointiongelmaa onkin mahdoton ratkaista. Tekoälylle on se ja sama onko fakta totta, kunhan se saa käyttäjän uskomaan näin.