Kiihtelyksessä kuultiin, että varautuminen on parasta yhdessä tehtynä
Joensuun kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ville Leinonen kertoi Kiihtelysvaaran palvelupisteellä ajatuksiaan varautumisesta erilaisiin häiriötiloihin, mutta myös sopeutumisesta muuttuvassa maailmassa. Kuulijoina oli Kiihtelyksen Marttayhdistyksen jäsenten lisäksi kirkonkylän asukkaita. Kuva: Sirpa Sutinen
Kiihtelyksen Martta-yhdistyksen kutsu saavutti marttojen lisäksi kuulijoiksi kirkonkylän asukkaita, kun Joensuun kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ville Leinonen puhui tiistaina varautumisen teemaillassa Kiihtelysvaaran palvelupisteellä.
Tällä kertaa jäi 72 tunnin varautumissuositus lyhyelle maininnalle ja puhuja keskittyi pohtimaan pienen ihmisen varautumista muuttuvan maailman haasteisiin.
– Miten täälläpäin asuessa kannattaisi varautua? asetti kysymyksen itsekin kiihtelysvaaralainen Leinonen.
Asiantuntijan roolistaan huolimatta hän korosti puhuvansa ihmisenä, joka on pohtinut varautumisen kokonaisuutta. Varautumisen hän määritteli valmistautumiseksi epätavallisiin häiriöihin, mahdollisesti epätavallisin keinon.
Alkuun hän taustoitti maailman muuttumista lyhyesti niin ulko-ja turvallisuuspolitiikan, talouden, ihmisten toiminnan, teknologian, ympäristön kuin lainsäädännön näkökulmista.
Yhdessä tekemisen voima
Häiriötilanteissa selviytymisessä hän korosti yhdessä tekemisen merkitystä.
– Aina on tehty yhdessä. Ikinä ei julkishallinto ole ottanut kaikkea vastuuta.
Toimivat yhteisöt löytävät tekemistä ja löytävät ratkaisut häiriötilanteissa. Marttoja Leinonen puhutteli kunnioittaen varautumis- organisaationa.
– Tässä huoneessa on hurjasti selviytymisosaamista, hän totesi.
Yhteisöllinen tekeminen luo turvaa ja kyvyn toimia myös häiriötilanteissa.
– Yhteisöllisyyden ansiosta myös tiedetään, kuka tarvitsee apua.
Yksin varautumisen voiman hän näki vähäisenä yhdessä varautumisen rinnalla.
– Pahoja häiriöitä ei ratkaista yksin.
Henkinen varautuminen
Leinonen kertoi myös henkilökohtaisen näkökulmansa varautumiseen omassa arjessaan. Pitkällä aikavälillä hän totesi henkisesti varautuneensa muun muassa siihen, että oman kotitalon arvo laskee, mutta se on vain hyväksyttävä, kuten myös asukasmäärän väheneminen kotiseudulla. Väen väheneminen itäisellä maaseudulla ei Leinosen mukaan ole ainutlaatuista. Sama ilmiö koetaan eri puolilla maailmaa. Väki keskittyy kaupunkeihin.
– Erilaisia häiriöitä tulee, mutta niistä selvitään, hän totesi.
Häiriöitä voivat aiheuttaa entistä pidemmät tai voimakkaammat pakkasjaksot, helteet, lumi- tai vesisateet, kuivuus tai myrskyt.
Vaikeuksia arjessa aiheuttavien häiriöiden vastapainoksi Leinonen kertoi uskovansa Joensuun positiiviseen kehitykseen sekä Suomen menestykseen ja valoisaan tulevaisuuteen.
– Olemme onnistuneet, kiitos edelliset sukupolvien. Meillä on puhdas luonto ja puhdasta vettä.
Käytännön varautuminen
Lyhyellä aikavälillä Leinonen totesi omaan käytännön varautumiseensa kuuluvan muun muassa varautumisen sähkönhinnan vaihteluihin ja sähkökatkoihin.
– Myös henkisen hyvinvoinnin haasteisiin on syytä varautua.
Keskustelussa todettiin yhtäältä pitkien työurien loppuun palamisen vaara, toisaalta pätkätöiden tai työttömyyden haasteet.
– On varauduttava myös huijauksiin ja varkauksiin. Verkossa tulee helposti huijatuksi.
Voiko mihinkään luottaa?
– Minulla on luja luotto suomalaiseen yhteiskuntaan.
Leinonen myönsi, että väestön väheneminen johtaa osaajapulaan.
– Varaudun ja suvaitsen, että ammattitaito on heikompaa kuin odotan.
Selviytyä ja sopeutua
Hyvän arjen jatkuminen häiriötilanteissa varmistetaan muun muassa sillä, että selviydytään sähköttä.
– Vesi voi silloin olla isoin ongelma, mutta myös puhelimen ja verkon toimivuutta kannattaa pohtia.
Leinonen muistutti myös talouden ja oman maksukyvyn merkityksestä häiriötilanteissa, käteistä unohtamatta.
– Varminta on useat eri maksukeinot, mutta eri paikoissa säilytettynä.
Puhelimen kuoressa kulkevien henkilö- ja pankkikorttien turvallisuutta pohdittiin keskustellen. Puhelimen mukana voi hävitä kaikki maksukyky ja henkilötiedot, pahimmillaan jopa pankkitunnukset.
– Puhelimien kadottua omistajalla ei ole kykyä tehdä ilmoitusta pankkikorttien sulkemiseksi, sinä aikana rikollinen voi tehdä korteilla ostoksia ja nostoja.
Liikkumiskykyäkin tarvitaan moneen, olipa kyseessä kimppakyyti, auto tai omat jalat.
Häiriötilanteissa myös tiedon merkitys korostuu. Leinonen muistutti perinteisen median, kuten tilattavien lehtien merkityksestä luotettavassa tiedonvälityksessä.
