Lähipalveluja puolustava sote-adressi keräsi yli 11 000 nimeä – Allekirjoittajien joukossa nimiä myös muun muassa Ilomantsista ja Tuupovaarasta

Yli 11 000 pohjoiskarjalaista on allekirjoittanut adressin, jolla puolustetaan sote-palvelujen säilymistä lähipalveluina kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa ja Joensuun taajamissa.

Tarkalleen 11 467 nimeä sisältävä adressi luovutettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajalle Marja Mäkisalo-Ropposelle (sd.) ja hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle keskiviikkona aluevaltuuston kokouksen alussa.

Adressin nimilehdellä allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa kansanedustajat Hanna Räsänen (kesk.) ja Hannu Hoskonen (kesk.), Pekka Puska, rallilegenda Ari Vatanen, yritysmaailmasta tutut Jouni Porokka, Timo Väänänen ja Juhani Lehikoinen sekä kirjailija Heikki Turunen. Myös muun muassa useat aluevaltuutetut ovat sen allekirjoittaneet.

^{Adressi on} allekirjoitusten määrässä suurimpien joukossa Pohjois-Karjalassa, mutta ei kuitenkaan suurin. Vuonna 1996 Pohjois-Karjalan läänin lakkauttamista vastustava adressi keräsi peräti 70 000 nimeä. Vuonna 2007 Joensuusta lähtevien yöjunien lakkauttamista vastustava adressi kokosi yli 20 000 nimeä.

Pohjois-Karjalan prikaatia puolustava adressi vuonna 2012 jää kuitenkin sote-lähipalvelujen puolustamista koskevan adressin taakse; se keräsi aikoinaan reilut 8 000 nimeä.

Viime vuonna ensimmäinen lähipalveluja puolustava maakunnallinen sote-adressi keräsi reilut 9 000 tukijaa.

^{Adressin puuhahenkilöt}, aluevaltuutetut Tarja Hyykky (kesk.) ja Matti Kuittinen (kesk.) sekä varavaltuutettu Lahja-Elina Vatanen (kesk.), korostivat painavaa nimilistaa hyvinvointialueen johdolle luovuttaessaan, että adressissa ei vaadita samoja palveluja kaikkiin paikkoihin mutta minimipalvelut kuitenkin. Niitä ovat lääkärin, sairaanhoitajan, suun terveydenhuollon ja laboratorion palvelut.

Juuassa apteekkarina toimiva Tarja Hyykky kertoi kohdanneensa apteekin asiakkaissa jo toivottomuuttakin. Moni allekirjoitti adressin vaikka epäili, johtaako se mihinkään.

"Pelko on ollut kansalaisadressin liikkeellepaneva voima. Meillä on ollut pelko koko maakunnan ja pohjoiskarjalaisten ihmisten tulevaisuudesta", adressissa todetaan.

^{Aluevaltuuston puheenjohtaja} Merja Mäkisalo-Ropponen totesi, että adressi otetaan huomioon muun palvelustrategiaan ja palveluverkkosuunnitelmaan saadun palautteen osana.

Lausuntokierroksen jälkeen hiottu esitys hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta tulee ensi viikolla tulevaisuuslautakuntaan, josta esitys lähtee aluehallitukseen ja sieltä edelleen aluevaltuustoon lokakuussa.

Palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta päätettiin jo kertaalleen kesällä 2023, mutta päätös joudutaan tekemään uudestaan hallinto-oikeuden päätöksen takia. Oikeuden mukaan osa asiasta päättävistä oli esteellisiä vuonna 2023. Matkan varrella myös suunnitelmat ovat eläneet.

^{Aluevaltuuston kokouksessa} keskiviikkona palveluverkko herätti jo keskustelua, vaikka asia ei ollut esityslistalla. Sitä sivuttiin kuitenkin investointisuunnitelmassa vuosille 2025–28, josta oli päätettävä jo nyt ministeriöille toimittamisen takia.

Investointisuunnitelmassa keskustelua herätti Joensuuhun Sortavalankadulle suunniteltu sotepalvelukeskus, joka toteutetaan tämän vuoden investointivaltuudella.

Moni valtuutettu ihmetteli, miten päätös investoinnista voidaan tehdä, vaikka edes tontin ostohintaa ei ole Joensuun kaupungin kanssa sovittu. Moni ihmetteli, mitä tapahtuu Siilaiselle, ja moni ihmetteli, onko investointi edes tarpeen.

Tässä vaiheessa aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen muistutti, että valtuusto päätti Joensuun sotepalvelukeskuksen investoinnista jo vuosi sitten.

^{Lopulta investointisuunnitelma} hyväksyttiin esityksen mukaan, ja se voidaan lähettää ministeriöihin hyväksyttäväksi.

Hyvinvointialueen investointien kokonaismäärä sisältäen investointeja vastaavat sopimukset vuosille 2025–28 on 184 miljoonaa euroa, josta ensi vuoden osuus on 38,5 miljoonaa euroa. Siitä viime vuoden lainanottovaltuudella toteutetaan 11 miljoonaa euroa ja tämän vuoden lainanottovaltuudella vajaat 21 miljoonaa euroa. Loput vajaat seitsemän miljoonaa euroa toteutetaan kassavaroilla.

Ensi vuodelle yksikään hyvinvointialue ei ole saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta.

Lähivuosien investoinneissa asiakas- ja potilastietojärjestelmän uusimiseen varataan 35 miljoonaa euroa tämän vuoden lainanottovaltuudella.

Rakennusinvestoinneista merkittävimmät ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa käynnissä oleva E-siiven peruskorjaus. Sortavalankadulle sijoitettavan sotepalvelukeskuksen kustannus vuosina 2025–27 on yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Nurmekseen suunnitellusta noin 10 miljoonan euron sotekeskushankkeesta on luovuttu.