Turvetuotannon tilannekatsaus sai yleisössä aikaan vahvoja tunteita
Simo Häyrynen oli moderoimassa Arto Laatikaisen, Annamari Markkolan, Jaakko Myllymäen, Antti Korhosen ja Eila Piipon keskustelua, johon myös yleisö osallistui. Kuva: Petri Uusitalo
Koitajoki-Koitere -foorumi on järjestyksessään jo seitsemäs keskustelutilaisuus, jonne kaikki Ilomantsin vesistöjen tilanteista kiinnostuneet on kutsuttu. Perinteiseen tapaan tämän vuotisessakin tapahtumassa käytiin läpi vesistöjen tilannetta useiden eri puhujien voimin, eikä yleisökään vain istunut penkeillään, vaan yleisössä olleet olivat myös osa keskustelua.
Ilomantsissa, sekä muualla kotimaassa, turvetuotannon ympärillä on vellonut kovaa keskustelua. Keskustelussa on aika ajoin ryöpsähdellyt esille, viimeksi ainakin kun Neova esitteli aikeensa Patrikkasuon ottamisesta mukaan turvetuotantoon. Muun maankäytön ympärillä oleva keskustelu jäi uupumaan foorumilta.
– Maankäytön kysymykset ovat aikamme kuuma peruna, foorumin avannut, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori, dosentti Simo Häyrynen totesi tilaisuuden avauksessa.
– Polaarisaatio keskustelun ympärillä on valtava este eteenpäin menemiselle. Kuitenkin hyvin harvat edustavat keskustelun ääripäitä, Häyrynen kertoo.
Häyrynen myös moderoi illan aikana tapahtuvaa keskustelua.
Vaikka polarisaation purkaminen olikin illan idea, oli varsinaiset keskitien äänet varsin vähissä. Korkeintaan pari illan yleisökysymyksistä oli varsin neutraaleja, muuten Neovan edustajat Pasi Rantonen sekä Jaakko Myllymäki olivat erityisesti kiperien kysymysten kohteina.
Neova sai osakseen kovaa kohtelua. Neovan turvetuotannon johtaja Pasi Rantonen kuvassa. Kuva: Petri Uusitalo
Ympäristökeskuksen asiantuntijat Tanja Myllyviita sekä Mirkka Visuri pääsivät omien osuuksiensa lävitse lähes ilman yleisön kommentteja.
– Minusta ympäristön saastumisen pitäisi olla meidän yhteinen haaste. Varsinkin nyt kun minulle on tullut lapsia sekä lapsenlapsia, sitä on alkanut yhä enemmän miettimään, että haluaisin jättää heille puhtaan ympäristön, Myllymäki totesi Neovan osuuden alkuun.
Kiintoainekset lisääntyneet vesistöissä
Neovan esityksessä tuotiin esille sitä, mitä hyvää aktiivihiilellä saadaan aikaan. Aktiivihiili on rakenteeltaan sellainen, että sillä voidaan puhdistaa monia asioita. Ilomantsin soilta nostettua turvetta halutaan erityisesti lääkkeiden ja elintarvikkeiden puhdistamiseen.
– Turpeelle ei tällä hetkellä ole mitään helppoa korvaajaa, Myllymäki kuitenkin kertoi.
Koitajoki-Koitere -foorumissa viime vuonnakin kalastajat olivat kärkkäimpiä kommentoijia. Erityisesti Koitajoella monet kalastajat ovat huomanneet kiintoaineksen määrän lisääntyneen vesistöissä. Tänä vuonna keskustelua herätti myös keväällä voimaan astuneet kalastuksen turvarajat alueella. Elohopean korkean määrän vuoksi monien kalojen kalastamista on rajoitettu.
– Turvetuotannon tiedetään jonkin verran lisäävän elohopean määrää, mutta asiaa ei ole tutkittu paljon. Tähän asti pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, Visuri kertoi.
Iltaan osallistui noin 50 henkeä ja yleisö oli aktiivisesti mukana keskusteluillassa. Kuva: Petri Uusitalo
Ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan turvetuotannosta tuleva elohopea on mittausarvojen alapuolella. Paikallisia kalastajia tieto ei kuitenkaan lohduttanut. Viimeaikaiset rajoitukset ovat olleet kova pala nieltäväksi.
– Nämä lukemathan ovat mielenkiintoisia, mutta mitä se tarkoittaa sitten käytännössä? Itse olen ainakin huomannut, että Koitajoen pohja on täynnä turvepölyä, Koitajoen kalatalousalueen pitkäaikainen puheenjohtaja Arto Laatikainen pohti.
Koitereella ammatillisesti kalastava Jukka Malinen näki vesistöjen tilanteen huonontumisen kouriintuntuvana uhkana ammatilleen. Malinen osallistui tilaisuuteen yleisön puolelta.
– Kalastukseen tulleet rajoitukset vähentävät kalastajien tienestejä. Emme enää voi myydä yli 1,5 kilon siikoja tai 300 gramman ahvenia kaupoille. Ennen rajoituksia kauppiaat saattoivat jopa kieltäytyä ostamasta kaloja, kun kuulivat mistä ne ovat peräisin, Malinen kertoi.
