Lautashävikki on saatu minimiin kouluruokailussa – Otetaan se, mitä syödään

Meneillään on hävikkiviikko, jonka aikana tänä vuonna on pyritty lisäämään kasvisten syönnin määrää ja tietenkin ilman hävikkiä.

– Kasviksilla ei ole tarkkaa viimeistä käyttöpäivää, joten niitä voi syödä vielä silloinkin, kun kuori on vähän nahistunut tai kyljessä on pieni lommo, opastetaan Kuluttajaliiton sivustolla.

Koulujen ruokaloissa on pyritty jo pidemmän aikaa vähentämään ruokahävikkiä monin tavoin.

– Kun ruokailu alkaa olla loppupuolella, tarjolle ei esimerkiksi viedä täysiä kookkaita astioita, ei siinä olisi järkeä. Keittoa lisätään vähän kerrallaan, kertoi Pogostan ravintokeskuksen tuotantovastaava Mervi Solehmainen.

Näin toimitaan, koska ne ruuat, jotka ovat olleet tarjoilutiskissä, menevät hävikkiin.

– Ruuat, jotka on kypsennetty, mutta eivät ole olleet tarjolla, jäähdytetään nopeasti ja pakastetaan. Näin niitä voidaan hyödyntää myöhemmin.

Hävikkiä on Pogostan koulun ruokalassa seurattu jo pitkään.

– Nyt syksyn aikana sitä on seurattu tarkemmin, ja joka päivä on mitattu lautashävikki. Nyt syyskuussa keskiarvo on ollut 14 grammaa per henkilö. Se on pistetty merkille, että keittojen liemi on nostanut määrää, sitä lautasille jää, Mervi Solehmainen totesi.

Esimerkiksi tarjolla oleva makaronilaatikko maistuu ruokailijoille ja sen hävikki on ollut ainoastaan kuusi grammaa per henkilö.

– Polkan tavoite on, että lautashävikki olisi enintään 12 grammaa ruokailijaa kohden.

Santsaaminen suotavaa

Koulun ruokalassa on huomattu, että oppilaat ovat oppineet ottamaan ruokaa sen määrän, minkä syövät.

– Niin sanotusti syödään silmillä ensin, ja jos ruoka maistuu, sitä haetaan lisää. Ja näinhän sen pitääkin olla, ja kiitettävästi ruokailijat ovat tähän oppineet, totesi palveluesimies Kirsi Väänänen.

Usein ruuan hävikki vähenee entisestään, kun syksy etenee.

– Ilmat kun jäähtyvät, lapset alkavat syödä enemmän, pohti Mervi Solehmainen.

Ruokalan kokit pitävät kirjaa ja laskevat päivän ruokatarpeen aika tarkastikin.

– Kokit katsovat eri ruokien kohdalla, minkä verran mitäkin on aiemmin mennyt ja peilaavat ruuan valmistamisen siihen.

Leipää kouluruokalassa päätyy bioastiaan todella vähän.

– Syövät sen, minkä ottavat. Leipääkin laitetaan tarjolle pikkuhiljaa lisää, ettei sitä menisi hukkaan.

Äskettäin ruokalistalle tullut paljon kasviksia sisältävä pataruoka ei ole vielä noussut oppilaiden suosikkiruokien listalle.

Tiistaina tarjolla ollut riisi kanakastikkeella maistui ruokailijoille. Ainoastaan muutamilla lautasilla ruuan tähdettä näkyi jonkin verran.

Suurta vaihtelua

Heinävaaran koulun ruokapalvelutyöntekijä/vastaava Kirsi Lukkarila totesi, että heidän koulussaan ruokahävikki vaihtelee paljonkin.

– Johtuu monesta tekijästä. Mitä ruokaa on tarjolla, onko hyvä keli, että lapset liikkuvat enemmän ulkona, jolloin ruoka maistuu. Sekin vaikuttaa onko yläkoululaisilla kotsan tunteja, jossa ovat tehneet ruokaa, niin silloin ei enää ruokaa mene ruokalassa.

Myös poissaolot, joihin ei tiedetä varautua, vaikuttavat ruokahävikkiin.

– Joskus yläkoululaiset saattavat vaan päättää, että ei mennä syömään, voi olla kymmenenkin oppilasta poissa. Tätä tapahtuu harmittavan usein ainakin tyttöjen kohdalla. Jonkin verran nuoret käyvät koulumatkalla syömistä myös läheisestä kaupasta, eivätkä sitten tule ruokalaan, sanoi Kirsi Lukkarila.

Yläkoululaisia ei velvoiteta osallistumaan ruokailuun.

Parhaiten Heinävaaran koulussa menevät pinaattiletut ja kalapuikot.

– Ne menevät kaikki, mitä tarjolle laitetaan. Myös puuropäivät ovat suosittuja. Puolestaan kasvisruuat eivät ole suosiossa, ainakaan kasvispyörykät.

Kouluruokailusta jäävä lautashävikki menee suoraan bioastiaan.

– Jäljelle jäävä puhdas ruoka voidaan jossakin määrin hyödyntää. Kun se saadaan jäähdytettyä asianmukaisesti jäähdytyskaapissa, se voidaan laittaa tarjolle seuraavana päivänä. Toisin kun kaupungin kohteissa puhdas hävikkiruoka menee hyväntekeväisyyteen, mutta sitä mahdollisuutta meillä ei ole, joten täällä hävikki on suurempaa kuin kaupungin kouluissa.