Julkaistu 

Suomen kirjakielen isän päivä

Paikallislehtien lukeminen kannattaa aina. Niistä saa hyvin tieota paikallisista asioista. Paikallislehtien lukeminen kannattaa aina. Niistä saa hyvin tieota paikallisista asioista.

Tänään vietetään suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää. Agricola tunnetaan suomen kirjakielen isänä, uskonpuhdistajana ja Raamatun suomentajana.

Mikael Agricola syntyi 1500-luvun alussa Torsbyn kylässä Pernajassa, joka sijaitsee ruotsinkielisellä Itä-Uudellamaalla, ilmenee opetushallituksen nettisivustolla.
Agricolan kotipaikan perusteella on päätelty, että hänen varsinainen äidinkielensä olisi ollut ruotsi. Suomen ja ruotsin kielen raja kulkee parinkymmenen kilometrin päässä Torsbystä. Nimistöstä, esimerkiksi vanhoista talonnimistä ja talojen asukkaiden nimistä on kuitenkin päätelty, että ruotsinkielisellä alueella oli jonkin verran suomenkielistä asutusta myös Agricolan aikana. Mikään todiste ei kuitenkaan suoraan viittaa siihen, että Agricolan koti olisi ollut suomenkielinen.


Agricolan suomenkielisyyteen viittaavia todisteita on etsitty hänen suomentamistaan teoksista. Jo se seikka, että hän ylipäänsä ryhtyi suomentamaan kirjallisuutta, viittaa vankkaan ja varhain omaksuttuun suomen kielen taitoon. Muissa maissa uskonpuhdistajat ovat kääntäneet Raamattua nimenomaan äidinkielelleen. Toisaalta myös Agricolan ruotsin kielen taito näyttää olleen säilyneiden kirjeiden ja muiden dokumenttien valossa täydellinen. Vertailuaineistoa on melkoisesti, sillä Agricola käänsi Visbyn merilain alasaksasta ruotsiksi.

Agricolan teoksista on etsitty erityisesti sellaisia sanoja ja muotoja, jotka eivät voi olla lähtöisin mistään muualta kuin hänen kotiseutunsa kaakkoishämäläisestä murteesta. Ne todistavat, että hän on oppinut suomea jo varhaislapsuudessaan.
– Näitä ovat Agricolalla esimerkiksi  sanat astaita tai astata ’havaita’, erähän ’pois’, leitsata ’saattaa, opastaa’ ja parahuten ’parhaiten’. Agricolalla on myös suurta jokea merkitsevä kymi, joka tunnetaan yleisnimenä vain paikoitellen Kymenlaaksossa ja kaakkoishämäläisten murteiden alueella, opetushallitus kirjoittaa.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Kommentoi

Hae sivuilta