Julkaistu 

ARKISTON AARRE: Virvottiin ja varvottiin ja tuoreekshan tultiin

Kun tällainen joukko on virpomassa, niin johan on ihme, jos eivät virvottavat tule terveiksi ja tuoreiksi. Kun tällainen joukko on virpomassa, niin johan on ihme, jos eivät virvottavat tule terveiksi ja tuoreiksi.

Elma-Kodin yrittäjä Tuula Juvonen tuumaa, että miltei koko tämän kodin olemassaolon ajanhan meillä on ollut tällaista vuorovierailua ohjelmassa. On käyty Tuupovaaran päiväkodissa ja sieltä on käyty vierailulla täällä meillä. Kalevalan-päivänä Elma-kotilaiset olivat käymässä päiväkodissa ja siellä olivat lapset pukeutuneina siten kuin vanhoina hyvinä aikoina pukeuduttiin, oli tytöillä esiliinat ja silleen.

Viime torstaina tuli täysi tusina lapsia vierailulle Elma-Kotiin. Nämä lapset eivät tosin olleet päiväkotilapsia, kun olivat perhepäivähoitajien hoidossa olevia. Perhepäivähoitajat Seija Peltoniemi, Seija Olkkonen ja Mirja Hassinen olivat lähteneet työmaineen liikkeelle.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Elma-Kodissa oli vierailuun varauduttu jo hyvissä ajoin. Veeker-pollea oli alettu valjastaa niin, että se oli starttivalmiina heti kohta, kun miltei rasvatun salaman vauhdilla, mutta ei läheskään niin suoraviivaisesti liikkuva vierasjoukko pihamaalle tuprahti. Ensimmäiseksi vieraat toivotti tervetulleiksi miltei hevosen kokoinen, pikimusta, viisivuotias karvaturri Minka, huomattavasti matalajalkaisempi lyllertäjä Vilma ja kooltaan vähäisin, mutta ei kuitenkaan muuten mitenkään hutoimpi Onni. Koiria ovat nämä kaikki kolme.

Kun kolmasosa joukosta latjautui Veekerin rekeen, loput ottivat liukurit ja pulkat ja alkoivat laskea mäkeä. Laskettiin ja laskettiin, mutta ei se kyllä sen matalammaksikaan tullut. Kun Veeker saattojoukkoineen (Minka, Vilma ja Onni) palasi kierrokseltaan, vaihdettiin vuoroa ja sitten kohta kolmannen kerran. Kuskipukilla istui Tuula ja kannoilla kiikkui väliin kuka milloinkin näistä isoista ihmisistä.

Sitten joukko sisälle ja ei kun virpovitsat esille ja virpomaan Elma-Kodin asukkaita. Lapset olivat tehneet virpovitsoja ja kyllä siinä tuoreiks ja terveiks aivan joukolla tultiin. Eikä se yksin virpomisella ollut hyvä, laulettiinkin siellä ja sahattiin puuta. Siis laululeikissä olevinaan sahattiin justeerilla puuta pölleiksi oikein joukolla, väliin saha souti vauhdilla, väliin liikkui vähän hitaammin. Justeerin toisessa päässä oli talonväkeen kuuluva ja toisessa vierasta väkeä.

Tämä Teuvo Kuivalaisen kirjoittama juttu julkaistiin Pogostan Sanomissa 21.3.2005.

Kommentoi

Hae sivuilta

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen!

Napsauta kansikuvaa alla!

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen.