Julkaistu    |  Päivitetty 

ARKISTON AARRE: Voisiko tulva saartaa meidät vaarakunnassa

Kunnassa harjoiteltiin pahan päivän varalle. Johtava lääkäri Mervi Karttunen (vas.), terveystarkastaja - ympäristönsuojelusihteeri Pirjo Kosonen ja kunnallistekniikan palveluvastaava Veijo Kurki työstävät toimintasuunnitelmaa suurtulvatilanteeseen. Yliopettaja Pertti Tolonen seuraa työskentelyä. Kunnassa harjoiteltiin pahan päivän varalle. Johtava lääkäri Mervi Karttunen (vas.), terveystarkastaja - ympäristönsuojelusihteeri Pirjo Kosonen ja kunnallistekniikan palveluvastaava Veijo Kurki työstävät toimintasuunnitelmaa suurtulvatilanteeseen. Yliopettaja Pertti Tolonen seuraa työskentelyä.

Voisiko sinisten vaarojen kunnassa nousta vesi niin paljon, että tulvien takia puhtaan veden saanti, ruokahuolto, liikenne ja asuminen olisivat ongelmissa? Tätä selvitettiin valmiusharjoituksessa. Ilomantsin johtokeskuksessa ahersi keskiviikkona joukko kunnan eri alojen johtavia viranhaltijoita pohtien toimenpiteitä laajassa tulvatilanteessa. Samalla pidettiin yhteyttä läänin tason ja naapurikuntien johtokeskuksiin, ja puutteitakin havaittiin. Menossa oli valmiusharjoitukset Poka-06.

­- Olemme tilanteessa, jossa pitkäaikaisten sateiden ja runsaslumisen talven jälkeen vedenpinta on noussut 2,5 - 3 metriä normaalista vedenkorkeudesta. Täällä on valtavat suoalueet, joten vesi keräytyy niille. Mitä korkea vedenpinta aiheuttaa puhtaan veden saannille, liikenneyhteyksille, koulutoiminnalle, kotisairaanhoidolle, energiahuollolle ja muulle jokapäiväiselle elämälle, Pelastusopiston yliopettaja Pertti Tolonen selvitti harjoitustilanteen taustaa.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Hän lisäsi, että harjoituksessa selvitetään, miten yhteistyö eri viranomaisten kesken toimii, tarvitaanko joukkokuljetuksia, kuka ne tekee ja millainen miehitys on yleensäkin käytettävissä.

­- Mitkä asiat toiminnoissa pannaan etusijalle, siis asioiden priorisointi on tehtävä. Myös tiedotusvälineiden rooli on olennaisen tärkeä. Tulvatilanne kehittyy hitaasti, siihen ehtii reagoida. Tiedotuksella karsitaan turhat huhut pois ja opastetaan asialliseen valmistautumiseen tuleviin tilanteisiin ja esimerkiksi juomaveden käsittelyyn. Ongelmatilanteissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä, Pertti Tolonen sanoi.

 

Tolonen pyysi mittamies Pekka Korhosta näyttämään kartalta, miten vesi Ilomantsissa käyttäytyy, jos vedenpinta on normaalia kolme metriä korkeammalla.

­- Jo kirkonkylän ympäristö on tulvalle herkkää aluetta. Jäteveden puhdistamo ja saostusaltaat täyttyisivät, vesi nousisi osaan Hutunniemen asuma-alueesta, Pääskynpesän ranta olisi penkattava, Ilomantsintie katkeaisi Riihijoen suoralta, Ilomantsinjoki tulvisi Enontielle, Kulujärven kohtaan myös. Möhkön suunnalla vesi nousisi Taivallammin kohdalla ja Oinassalmen takana, ja Möhkönkosken sillan kestävyys olisi koetteella.

­- Tyrjä ja Kivilahti jäisivät Ilomantsin suunnasta eristyksiin, sillä Hiiskoski ei ehdi purkaa kaikkia vesiä. Pankitus Tekojärven vieressä olisi vaarassa murtua. Kesonsuo lainehtisi järvenä Hakovaaraan asti. Mutalahdessa vesi kulkisi yli tien kylän keskellä, Nehvoa huuhtelisivat vedet, Viitaranta peittyisi veden alle kokonaan, Pekka Korhonen luetteli kuin "vettä valaen", ja lisäsi, että vesi katkaisisi Hattuvaarantien Mekrijärven kohdalla.

­- Vesi nousi siihen jo 1980-luvun alussa olleiden tulvien aikaan, jolloin vesi oli runsaan lumitalven jälkeen 1,5 metriä normaalia ylempänä.

Vesi olisi koholla tietysti myös naapurikunnissa, maakunnassa ja ehkä koko valtakunnassa. Miten silloin toimittaisiin? Poka-harjoituksessa viranomaiset kartoittivat paikallisen tason uhkia ja miettivät niiden ratkaisumalleja, ja sovittivat ne naapurikuntien ja läänin tasolla yhteen.

Ilomantsin Poka-harjoituksia johtaneen hallintojohtaja Hilkka Ikosen mukaan harjoituksessa korostui yhteistyön tärkeys ja toimivuus oman kunnan eri toimialojen sekä eri yhteistyöviranomaisten välillä.

­- Harjoittelemalla kuvattuja tilanteita opimme niveltämään ja ajoittamaan yli hallintorajojen menevää päätöksentekoa. Saimme myös lisäharjoitusta asianmukaisen tiedottamisen ja ohjeistuksen antamiseen kuntalaisille ja muille toimijoille. Harjoitus osoitti myös, että häiriötilanteissa johtaminen ja johtamisjärjestelmän toimivuus on avainasia. Harjoituksessa tuli esille myös joitakin epäkohtia ja puutteita, joihin meidän on jatkossa panostettava toimintavalmiutemme parantamiseksi, Hilkka Ikonen kertoi.

 

Tämä Aino Pesun kirjoittama juttu on julkaistu Pogostan Sanomissa 10.4.2006

Kommentoi

Hae sivuilta

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen!

Napsauta kansikuvaa alla!

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen.