Julkaistu 

ARKISTON AARRE: Ilomantsin tytöt pyrkimässä inttiin

Sissivarusteita kokeilleet Ilomantsin tytöt Mervi, Outi ja Camilla uskovat selviytyvänsä hyvällä peruskunnolla ja huumorintajuisella asenteella palvelusajan haasteista. Sissivarusteita kokeilleet Ilomantsin tytöt Mervi, Outi ja Camilla uskovat selviytyvänsä hyvällä peruskunnolla ja huumorintajuisella asenteella palvelusajan haasteista.

Pohjois-Karjalan Sotilasläänin Esikunnan tiloissa 21. huhtikuuta järjestettiin naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden valintatilaisuus. Varusmiespalvelukseen eli tutummin inttiin oli pyrkimässä kolme ilomantsilaista nuorta naista.

Anne-Mari Tiainen  

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Ilomantsista naisten varusmiespalvelusta suorittamaan halusivat 25-vuotias Camilla Kempas, 18-vuotias Outi Sissonen ja 17-vuotias Mervi Suihko. Outin ilomantsilainen ystävä on suorittanut naisten asepalveluksen, muut ovat saaneet armeijatietoa lähinnä miespuolisilta kavereiltaan ja sukulaisiltaan.

Huumorintajuinen Camilla Kempas on ollut uranuurtaja jo työssään ensimmäisenä naispappina Ilomantsissa. Hänen suunnitelmissaan on aloittaa asepalvelus tammikuussa 2006 ja ensisijainen sijoittumispaikkatoive on Pohjois-Karjalan Prikaati.

­- Asepalveluksen suorittaminen on aina ollut haaveeni, ja nyt kun määräaikainen työsuhde loppuu ja ikäkin alkaa painaa, on sopiva aika hakea, kertoo Camilla hakemisensa syistä.

 

Ammatiksi asti Camilla ei ole sotilasuraa ajatellut. Hän arvelee, että hänen kutsumuksensa on muualla, mutta jos teologian ja maanpuolustuksen pystyisi yhdistämään vaikka sotilaspapin tehtävissä, niin miksikäs ei.

­- Lähden asepalvelukseen avoimin mielin katsomaan millaista se on. Haen sieltä kuntoa ja tietynlaista itseni kokeilua. Tämä on hyvä mahdollisuus kokeilla erilaista maailmaa. Monta vuotta olen elänyt täysin erilaisessa maailmassa, jossa on täytynyt prosessoida asioita ja miettiä omia tuntojaan. Kuuden yliopistovuoden ja tämän pappina työskentelyn jälkeen minusta on helppoa lähteä käskytettäväksi, siellä minun ei tarvitse kantaa vastuuta.

Kun kyseessä on huomattavan pienikokoinen ihminen, niin epäilyksiähän se aiheuttaa asepalveluksesta selviytymisen suhteen. Camillaa itseäänkin arveluttaa, miten hänen fysiikkansa kestää marssimista täysvarustuksessa. Fyysisesti pieni koko voi olla ongelma esimerkiksi 45 kilon täyspakkauksen kanssa, kun kantaja ei ole rinkkaansa suurempi.

­- Lähipiirissä en ole kaikille kertonut aikeistani. Miespuoliset kaveri ovat ihmetelleet suuresti, naispuoliset uskoneet minun pärjäävän ja vanhemmat olleet erittäin kannustavia, Camilla kertoo.

 

Ryökkylästä kotoisin oleva Outi Sissonen toivoo pääsevänsä Pohjois-Karjalan Prikaatiin ensi vuoden heinäkuun saapumiserässä. Möhköläinen Mervi Suihko suunnittelee menevänsä Pohjois-Karjalan Rajavartiostoon samana ajankohtana. Kumpikin on hakeutumassa suoraan koulusta asepalvelukseen. Nuoret naiset menevät asepalvelukseen tosimielellä ja myös sotilasura kiinnostaa.

­- Mie pyrin Onttolaan ja sitä kautta sissikoulutukseen ja sitten johtajakoulutukseen. Ura puolustusvoimissa kiinnostaa, armeija voisi tarjota minulle tulevaisuudessa työpaikan, suunnittelee Mervi.

­- Pienestä asti oon halunnut asepalvelukseen. Odotan paljon kokemuksia ja uutta tietoa. Oma kunto vähän arveluttaa, mutta onhan minulla reilu vuosi aikaa kohentaa sitä.

­- Opiskelen nyt lähihoitajaksi ja valmistun keväällä 2006. Heinäkuussa jos pääsisin armeijaan ja lääkintäpuolelle, selvittää puolestaan Outi.

Outi ja Mervi tietävät, että koulutus on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee, käskytyksineen kaikkineen. Tarpeen tullen he arvioivat osaavansa käskyttää itsekin, ja sitä tarvitaan johtajakoulutukseen mentäessä. Tytöt vakuuttavat, että olisivat tositilanteessakin valmiita tarttumaan aseeseen.

Nuorten naisten lähipiiri on kannustanut heitä asepalvelukseen eikä kukaan ole suhtautunut vähättelevästi. Mervin serkkupojat ovat neuvoneet, että armeijaan menevällä naisella pitää olla ennen kaikkea huumorintajua.

­- Sissijoukkoihin minun tuskin kannattaa mennä, kun tämä rinkka on yhtä iso kuin minä, arvioi Camilla Kempas.

 

Tämä Anne-Mari Tiaisen kirjoittama juttu on julkaistu Pogostan Sanomissa 28.4.2005

 

Kommentoi

Hae sivuilta

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen!

Napsauta kansikuvaa alla!

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen.