Julkaistu    |  Päivitetty 
Aino Pesu

ARKISTON AARRE: Piirolan piha loistaa nyt monen toiminnan majakkana

Kouluttaja Liisa Kontturi (vas.) ja puualan artesaani Anne Viinanen suunnittelevat pääsiäisaiheista näyttelyä. Liisan tekemiä huovutetulla villalla päällystettyjä värikkäitä munia, luudalla lentävä noita ja Jänis-Rehvana ovat jo valmiina. Kouluttaja Liisa Kontturi (vas.) ja puualan artesaani Anne Viinanen suunnittelevat pääsiäisaiheista näyttelyä. Liisan tekemiä huovutetulla villalla päällystettyjä värikkäitä munia, luudalla lentävä noita ja Jänis-Rehvana ovat jo valmiina.

Avaamme tänään verkkolehdessämme uuden Arkiston aarre - "palstan", jossa julkaisemme toistaiseksi joka päivä juttuja sähköisestä arkistostamme. Tämä juttu on julkaistu Pogostan Sanomissa 3.3.2005.

Piirolan piha Ilomantsin sydämessä on viime vuoden aikana kasvanut monipuoliseksi toimintojen paikaksi ja eri toimijoiden kokoajaksi. Talo halutaan pitää jatkossakin elävänä resurssikeskuksena.  

Piirolan piha tyylikkäine valkoisine päärakennuksineen, tunnelmallisine punaisine hirsiaittoineen ja avarine pihoineen on aarre kirkonkylän keskellä. Takavuosina Piirolan talo oli kokonaan käsityökeskuksen käytössä, mutta keskuksen toiminnan supistuttua talon toiminta hiljeni. Lensipä joidenkin harkitsemattomien ohikulkijoiden kädestä kiviäkin talon kauniisiin ikkunoihin. Talo teki likipitäen kuolemaa.
Vuosi sitten taloon pelmahti joukko naisia, ja tuhti annos naisenergiaa. Talon toiminnan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi käynnistettiin Emäntien Bisnekset -hanke, ja hanketta toteuttamaan palkattiin puolipäiväinen työntekijä. Vuodessa talo on herännyt uuteen ympärivuotiseen eloon. Käsityökeskuksen lisäksi Piirolan piha on tarjonnut tilat lukuisille Vaara-Karjalan kansalaisopiston kurssiryhmille, järjestöjen kokouksille sekä hankkeen järjestämälle koulutukselle ja muulle toiminnalle.
Jotta vaivalla käyntiin saatu työ Piirolan pihan kehittämisestä yhteisöjen resurssikeskukseksi ei jäisi puolitiehen, ollaan suunnittelemassa uutta hanketta. Hankkeelle myönnettävästä kunnan osuudesta päätetään kunnanhallituksessa lähiaikoina.
- Piirolan pihan kehittämishanke perustuu aiemman hankkeen avulla käynnistyneen toiminnan edelleen kehittämiseen ja verkostoyhteistyön toimintamallin luomiseen, kehittämishanketta vetänyt Liisa Kontturi kertoo.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY


Yhteistyötäkin on opeteltava. Verkostoituminen ja yhteistyö on nykyisin pienen paikkakunnan lähes tulkoon ainoa järkevä toimintamuoto. Liisa Kontturin mukaan verkostoyhteistyön kohderyhmänä ovat seudun naiset ja nuoret.
- Verkostoyhteistyö rakentuu perinteisten nais-, nuoriso-, neuvonta- sekä yrittäjyysjärjestöjen yhteistyölle. Hankkeen tavoitteena on luoda Piirolan pihasta toimiva resurssikeskus, joka on eri toimijoita verkostoiva ja tietoa keräävä, kokeileva, arvioiva ja kouluttava toimija. Erilaisista toiminnoista ja taidoista kehitetään tuotteita ja palveluja, joita toteutetaan ja markkinoidaan Piirolan pihan toimintaympäristössä ja verkostojen kautta, Liisa Kontturi kertoo.
Hän tähdentää, että Piirolan pihan toiminta rakentuu kestävän kehityksen arvopohjalle, jossa ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen osa-alueet toteutuvat konkreettisella tavalla.
Liisa Kontturi suunnittelee, että Piirolan pihan vuosittaista toimintaa rytmitetään joulun, pääsiäisen ja syksyllä Mielikin-päivän eli sadonkorjuujuhlan ympärille. Jo ensi syksylle on suunniteltu Marttojen järjestämänä Syömäköyhien juhlia. Kesäkausina on näyttelyt aitoissa ja näyttelytilassa, Piirolan vintissä.
Jo päättyneen hankkeen aikana on menestyksellä toteutettu erilaisia kursseja, valmennusta ja työpajoja. Joulun alla oli kyntttilä-, villa- ja korttipajat.
Äskettäin Ilomantsin lukiolaisille järjestettiin kudonta-, huovutus-, pipo- ja vuolukivipajat.
- Olemme saaneet pajatoiminnasta hyvää palautetta, viimeksi lukion suunnasta. Näin toimintaympäristö tulee eri-ikäisille tutuksi, Liisa Kontturi iloitsee.
Hän toteaa, että ensimmäisenä vuotena Piirolan pihassa on kokeiltu mitä kaikkea tässä talossa voi tehdä ja tehty taloa tunnetuksi, uudella hankkeella toimintoja viedään edelleen ja toimintoja lavennetaan entisestään.
- Tähän tarvitaan paikkakuntalaisten ja täällä toimivien yhteisöjen sitoutumista. Tarvitsemme hankkeeseen 10 prosentin omarahoitusosuuden ja talkootyötä, saadaksemme toimintojen tueksi julkisen rahoitusosuuden, Liisa Kontturi sanoo.

Kommentoi

Hae sivuilta