Julkaistu    |  Päivitetty 

Riistaväki perää yhteistyötä suden kanta-arvioihin

Suden jälkiin perustuvalle laskennalle olisivat lumikelit otolliset. Nämä jäljet on kuvattu Kivilahdessa muutama vuosi sitten. Suden jälkiin perustuvalle laskennalle olisivat lumikelit otolliset. Nämä jäljet on kuvattu Kivilahdessa muutama vuosi sitten.

Ilomantsilaisen kansanedustajan, eduskunnan ympäristöasiain valiokunnan jäsenen Hannu Hoskosen otettua kantaa susiongelmaan, nousivat susikannan koko ja laajuus valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Susikannan voimistumisen vaikutukset metsästykseen nähdään nyt valtakunnallisena, ei vain rajaseudun ongelmana.
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kiteyttää ongelman erimielisyyksiin kanta-arvioista: Luonnonvarakeskus ja metsästäjät eivät vuosien yrityksistä huolimatta ole löytäneet yhteistä linjaa kanta-arvioiden tekoon. Samaa mieltä on Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Hattunen.
– Olisi hyvä, jos esimerkiksi nyt lumen aikaan tekisivät kaikki tahot yhdessä lumijälkien laskentaiskun. Yhdessä tekemällä voimme olla samaa mieltä tuloksista.
Kuivalainen on samaa mieltä.
– Yhteistyö ontuu, jostain syystä se vain ei lähde jalalle. Faktan haku olisi kuitenkin kaikkien etu, hän pohtii.

Viime vuonna Ilomantsissa tehtiin susista loppuvuodesta elokuun alusta lähtien 148 havaintoriviä, nyt samalta jaksolta havaintorivejä oli 78. Ero ei Hattusen mukaan kerro siitä, että susien määrä olisi vähentynyt vaan siitä, että kaikkia havaintoja ei enää ilmoiteta.
– Meillä on metsästäjiä, jotka ovat ajaneet omin kustannuksin tuhansia kilometrejä tekemässä jälkihavaintoja ja jäljittämässä  petoja. Kanta-arvioinneissa tehtyjä havaintoja ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Väkisinkin tyhjä työ kyllästyttää, sanoo Kuivalainen.
Hattunen kuitenkin kannustaa tekemään havaintoilmoitukset aina kun siihen on aihetta, sillä jos havaintoja ei ole tilastoissa, ei tilastojen valossa susiakaan ole. Hänen mukaansa kaikki merkit viittaavat siihen, että ainakin Ilomantsin alueella susikannan määrä on jo niin korkea, että se kestäisi kannanhoidollisen metsästyksen. Hän kritisoi sitä, että suden kannanhoidollista metsästystä perusteltiin EU-tuomioistuimelle muun muassa sillä perusteella, että se vähentäisi laitonta susien tappamista.
– Se on loukkaavaa metsästäjiä kohtaan, kun ei kukaan mitään tilastoja tai lukuja luvattomista kaadoista ole esittänyt. Minun näkemykseni mukaan häirikkösusien poistamisen kynnystä pitää madaltaa ja susikantaa verottaa aloittamalla pihasusista. Se lisäisi varmasti sitä ihmisarkuuttakin.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Kommentoi

Hae sivuilta

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen!

Napsauta kansikuvaa alla!

Tutustu Pogostan Sanomien kesälehteen.