Julkaistu    |  Päivitetty 
Mervi Nevalainen

Marttojen yhteisöllisyys kantaa pitkälle

Marttalaulu kajahti Kalevala-salissa ponnekkaasti marttojen ja Ilomantsin Mieslaulajien yhteisvoimin. Marttalaulu kajahti Kalevala-salissa ponnekkaasti marttojen ja Ilomantsin Mieslaulajien yhteisvoimin.

Ilomantsin Marttayhdistys juhli 120-vuotistaivaltaan tänään sunnuntaina. Juhlallisuudet alkoivat molemmissa kirkoissa Marttojen kirkkopyhän messuilla ja jatkuivat yhteisen keittolounaan ääressä kunnanvirastotalolla.
Juhlan alkajaisiksi Ilomantsin Mieslaulajat kajauttivat Kalevala-salin juhlayleisölle Kalevalaisen vieraan tervehdyksen. Tervehdyssanoissaan Liisa Kontturi mainitsi, että Martat ovat rakkaudellaan ja teoillaan saaneet vuosikymmenten aikana paljon aikaan, kuten myös tämän juhlan. Tervetulosanojen jälkeen juhlayleisö ja Mieslaulajat lauloivat yhdessä Marttalaulun.


Juhlapuheen piti Pohjois-Karjalan Marttojen juuri valittu toiminnanjohtaja Heli Hjälm.
Puheessaan hän ihasteli Marttojen tekemää työtä.
– Martat ovat aina auttaneet arjessa, jonka sujuminen kodeissa ei ole itsestään selvää vielä 2000-luvullakaan.
Itse hän on liittynyt Marttoihin joitakin vuosia sitten.
– Ensimmäisen työpäiväni jälkeen Marttojen toiminnanjohtajana äitini soitti ja kysyi, millaisissa tunnelmissa työt marttojen parissa alkoivat. Sanoin, että hyvissä. Hän kertoi, että olen ollut ensimmäisen kerran Marttojen kokouksessa kolmen kuukauden vanhana mummoni matkassa.
Puheessaan Hjälm totesi myös, että Martat ovat haluttu yhteistyökumppani monille tehoille.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY


Marttahistoriaan katsauksen loi ilomantsilainen Laura Jetsu, joka on kirjoittanut juhlassa julkaistun Rajan pinnassa – ajan armoilla 120 vuotta marttojen työtä Ilomatsissa -kirjan.

Kiitossanoissaan pitkän linjan martta-toimija Maija Liisa Jeskanen muistutti, että yhdessä olemme enemmän. Hän ihasteli sitä, että Ilomantsissa talkoohenki elää ja täältä löytyy monen alan taitajia.
– Kaikki kirjantekoon liittyvät henkilöt ovat ilomantsilaisia. Ainut puute oli se, että meillä ei ole täällä painotaloa, mutta se annettakoon anteeksi.

Kommentoi

Hae sivuilta