Hyppee syrjään: Hammaslääkäripariskunta kotiutuu pikkuhiljaa Ilomantsiin

Ilomantsiin heinäkuussa 2021 muuttaneet hammaslääkärit Jenni Sorri ja Stanislav Vierikko aloittivat Siun sotessa hammaslääkäreiden viroissa tammikuun lopussa.

Slaavilaisia sukujuuria omaava pariskunta tuli Ilomantsiin eteläisestä Suomesta.

– Etsittiin töitä paikasta, missä meidän molempien olisi mahdollista työskennellä samassa yksikössä. Siun sotelta tuli vastaus, että Ilomantsissa on kahdelle hammaslääkärille tilaa ja tarvetta, kertoo Jenni.

Siun sotella, muun muassa Ilomantsissa hammaslääkärinä jo muutamia vuosia työskennellyt Juha Ruotoistenmäki vaikutti suuresti siihen, että nuoret tulivat tänne.

– Ei oltu käyty koskaan Ilomantsissa. Heti alusta lähtien Juha halusi toimia seniorilääkärinämme ja mentorinamme, ja paljolti hänen ansiostaan olemme täällä.

Työrupeaman edettyä tuli eteen päätös, jäävätkö he paikkakunnalle. Lopulta he päättivät ottaa virat vastaan. Jäämispäätökseen vaikuttivat monet seikat.

– Esimerkiksi Siun soten myönteinen suhtautuminen amma-tillisiin kehittymis- ja jatkokouluttautumispyrkimyksiin. Täällä on myös huippu työporukka ja ihmiset, Stanislav toteaa.

Moniosaaja

Ilomantsissa työskentelevän hammaslääkärin pitää osata vähän kaikkea.

– Pohjois-Karjalan alueella on paljon monisairaita, joten hammaslääkärin pitää olla perillä vaikkapa diabeteksen hoidosta sekä sydän- ja verisuonitaudeista, koska täällä ei ole tehohoitoa, pohtii Jenni.

Molemmat ovat ammattiorientoituneita ja innokkaita jatkuvasti laajentamaan osaamistaan ja ammattitaitoaan. Vapaa-aika on kortilla.

– Ammatti on meille kutsumus ja intohimo. Me todella välitämme potilaistamme. Pyrimme aktiivisesti kehittämään täällä hammashoitoa. Olemme ylpeitä, että olemme valmistuneet Latviasta Riga Stradinš yliopistosta. Se oli todella kurinalainen oppilaitos, kertoo Jenni, ja jatkaa, että hän ei edes hakenut suomalaisiin yliopistoihin, vaan halusi opiskelemaan nimenomaan Latviaan.

Myös monet ihmiset ovat vaikuttaneet siihen, että he jäivät paikkakunnalle.

– Löysimme Ikiliikkujan kuntosalin, jossa on mahdollisuus polkea spinningiä. Seijasta (Härkönen) olemme saaneet hyvän ystävän. Olen aina ollut liikunnallinen. Kymmenen vuotta harrastin bikinifitnestä ja jo 13 vuotta olen harrasanut spinningiä, sanoo Jenni.

– Meidän asuntommekin järjestyi täällä ihan uskomattomalla tavalla erään henkilön toimesta. Myös isä Ioanniksesta olemme saaneet tärkeän ystävän, jatkaa Stanislav.

He kokevat, että ovat kaikkinensa saaneet täällä hyvän vastaanoton. Koti on nyt täällä, vaikka vähän vielä on matkaa siihen, että he kokisivat olevansa ihan ilomantsilaisia.

– Indentiteetti hakee vielä paikkaansa, miettii Jenni.

Vahva parisuhde

Molempien vanhemmat asuvat Etelä-Suomessa kuten myös monet ystävät. Heidän tapaamiseensa ei tahdo riittää aikaa.

– Lähimmäisillemme olemme joutuneet perustelemaan, että haluamme opiskella, koske se vie lähes kokonaan meidän vapaa-aikamme. Meillä ei ole tuttuja tai kavereita, joilla olisi sama elämäntyyli, joten läheistemme on välillä vaikea ymmärtää meitä.

Hammaslääkärin työaika päättyy kello 15.30, mutta lähes päivittäin he ovat työpaikallaan vielä 16.30.

– Tämä onnistuu, kun se on luontaista molemmille. Ilman vahvaa parisuhdetta ei oltaisi tässä. Parisuhde on prioriteetti yksi ja sitten tulee ammatti, he toteavat.

Työajan ulkopuolinen aika kuluu heillä siis opiskelujen tai liikunnan parissa. Muulle, kuin oppikirjojen lukemiselle, heillä ei ole aikaa. Stanislav on vuoden verran tehnyt origameja.

– Niitä teen silloin, kun jaksan, ja on hyvä hetki. Annan niitä potilaille muistoksi.

Haasteellinen murre

Hoitotyössä Ilomantsin murre on tuonut välillä haasteita, ja niinpä työpöydän laatikosta löytyykin paperilappu, jossa on selitetty täällä käytettyjä murresanoja. Lappusta Stanislav kutsuu naurahtaen Suomi-Ilomantsi sanakirjaksi.

– Kun ihminen sanoo, että piähän, en ensin ymmärtänyt, mistä on kyse, jatkaa Jenni.

Ilomantsissa on ollut viime talvina runsaasti lunta.

– Lumenmäärä oli alussa vähän shokki, mutta parempi on tämä lumi, kuin harmaus ja loska. Lapsuudessa lunta oli Etelä-Suomessakin, toteaa Stanislav.

Oletteko jo ehtineet hiihtämään tai harkinneet sitä?

– Joskus olen jonkin verran hiihtänyt, mutta se ei ole minun juttuni, toteaa Jenni.