Thomas Millerin Koitajoki-dokumenttia tultiin katsomaan lähes joka mantereelta
Ensi-illan jälkeen Lauri Hämäläinen, Thomas Miller, Karoliina Lehtimäki, Reino Piitulainen sekä Tero Mustonen olivat paneelipuhujina. Kuva: Petri Uusitalo
Perjantai-illasta kunnantalolla oli päälle satapäinen yleisö seuraamassa yhdysvaltalaisen ohjaaja Thomas Millerin Koitajoki-dokumenttia. Dokumentissa käytiin lävitse Koitajoen sekä kalastusperinteen historiaa läpi vuosien. Koitajoki on tunnettu kalastuspaikka, mutta turvetuotannon aiheuttamien vahinkojen vuoksi sen siikakanta on ollut uhattuna jo pitkään. Dokumentissa käytiin läpi kalastusperinnettä ja miten perinteet voisivat olla osa ratkaisua Koitajoen tilanteelle. Dokumentissa seurattiin sekä kokenutta kalastajaa Reino Piitulaista, että kahta hänen oppilaanaan ollutta kalastajaa Karoliina Lehtimäkeä sekä Lauri Hämäläistä, joille Piitulainen siirsi perinteistä nuottausperinnettä.
Dokumentissa todettiin, että vanha nuottausperinne, joka oli sotien jälkeen jopa kiellettyä, auttaakin siikakantaa, sillä se poistaa turvetta siikojen kutemispaikoilta.
Lumimuutos mukana
Koitajoki-dokumenttia oli ollut tuottamassa Lumimuutos Osuuskunta ja elokuva oli osa Kalastusperinnefestivaalia. Vuonna 2022 osuuskunta sai noin 1,5 miljoonan euron tuen brittiläisestä Endangered Landscapes and Seascapes -ohjelmasta (ELSP). Kesällä ELSP ja muut osuuskunnan rahoittajat ovat hyväksyneet 3,5 miljoonan rahoituksen Koitajoki-Koitereen valuma-alueella tehtäviin ennallistamistoimiin. Toimilla tähdätään alueen vesistöjen tilan parantamiseen, koska soiden ojituksien myötä vesistössä olevan kiintoaineksen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Tämä on haitannut paikallisten kalojen kutemista sekä alueella kalastavia ihmisiä.
– Meidän luotsaama malli, jossa otetaan huomioon alueen yhteisöt, on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa. Ensi-ilta ja dokumentti olivat myös osa ennallistamishanketta, Lumimuutos Osuuskunnan puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Tero Mustonen kertoo.
– Festivaaleille osallistui useita yhteisöjä ympäri maailmaa, jotka painivat samankaltaisen ongelmien kanssa. Festivaaleille osallistui muun muassa yhteisöjä Alaskasta, Salomonin saarilta sekä Australiasta, Mustonen jatkaa.
Herätti keskustelua
Ensi-illan jälkeen Ilomantsin kunnantalolla järjestettiin dokumentista myös paneelikeskustelu, jossa yleisö pääsi esittämään kysymyksiä ohjaajalle ja dokumentissa esiintyneille. Kansainvälinen yhteisö oli kiinnostunut monista yksityiskohdista, jotka liittyivät suojelutoimiin, mutta kotimaista yleisöä kiinnosti enemmän dokumentin historialliset osuudet.
Amos Bravestone Waiaru, Mimi George ja Luke Vaivahi olivat kiinnostuneita perinteiden osasta luonnon ennallistamisessa. Vaivahi yrittää itse elvyttää Salomonin saarten purjehdusperinnettä. Kuva: Petri Uusitalo
Havaijin saarilta festivaaleille osallistunut Mimi George oli kuitenkin vaikuttunut myös dokumentin tarinallisuudesta. Hän oli osa Salomonin saarilta tullutta ryhmää.
– Oli hienoa nähdä miten kulttuurilliset toimet voivat olla ratkaisu luonnon ennallistamiseen. Rakastin myös sitä, että elokuva virtasi, kuten Koitajoki eteenpäin ja historiaa tuotiin esille jopa muinaisista ajoista lähtien, George kertoo.
– Tyynellä valtamerellä meillä on hyvin samanlaisia ongelmia, vaikka kyseessä on tietenkin meriluonnosta. Vanhat perinteet katoavat ja samaan aikaan luonto muuttuu, George toteaa.
