play

Sateita on saatu vähän, mutta kaivot ammottavat vielä tyhjinä

Urpo ja Marketta Moilanen kurkkaavat rinteessä olevaan kaivoon, jossa vettä on vain pohjan peitto.

Urpo ja Marketta Moilanen kurkkaavat rinteessä olevaan kaivoon, jossa vettä on vain pohjan peitto. Kuva: Mervi Nevalainen

Mervi Nevalainen

Mennyt kesä oli varsin vähäsateinen ja nyt syksyn koittaessa vedet ovat vesistöissä todella alhaalla. Veden vähyys näkyy myös monien ihmisten kaivoissa.

Tuupovaarassa Pirttijärvellä asuva Anne-Mari Tiainen kertoi, että alueen ja lähiseutujen kaivot ovat tyhjentyneet jo kolmisen viikkoa sitten.

– Vesi oli vähissä jo elokuun puolella. Nyt on nähty, että lähteistäkin on vesi loppunut. On se kyllä ihmeellistä, hän päivittelee.

Edellisen kerran hänen kaivostaan vesi loppui 20 vuotta sitten.

Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Mika Huttunen kertoi, että lähde on paikka, jossa pohjavesi kohtaa maanpinnan.

– Jos on kuivaa niin pohjaveden pinnat laskevat, ja lopulta se vaikuttaa myös lähteisiin. Se toki vaikuttaa millaisessa paikassa lähde sijaitsee ja millaiset olosuhteet lähteellä on. Korkeammalla rinteessä oleva lähde kuivahtaa helpommin kuin notkopaikan lähde.

Pitkin Suomea on ollut kuiva kesä, jatkona pitkä kasvukausi ja lämmin sää, mikä on aiheuttanut veden haihtumisen, ja näin ollen vedenpintojen laskun. Vettä on satanut vähän, ja kasvujuuristo imee vähäisen veden nopeasti.

Huttusen mukaan syksy ei kuitenkaan poikkea suuresti tavanomaisista syksyistä pohjavesikorkeuksissa.

– Keskisuurissa ja suurissa pohjavesimuodostumissa ei kuivuus ole merkittävää.

Pienemmissä pohjavesimuodostumissa vedet toki ovat alhaalla. Niillä alueilla kaivojen kuivuus näkyy herkemmin, Huttunen totesi.

Vedenvähyydestä kärsivät haalivat vettä kuka mistäkin. Juomavettä ostetaan kaupasta tai haetaan ystäviltä.

Tuupovaaran terveysaseman vieressä on Joensuun veden vedenottopiste, josta saa vettä, jos vaikka oma kaivo tyhjenee. Veden hakeminen on maksullista ja siihen tarvitaan avain, jonka saa palvelupisteeltä.

– Avaimen saamiseksi tehdään anomus, jonka täyttämiseen palvelupisteeltä saa apua. Avaimen luovutuksesta tehdään myös sopimus, kertoi Satu Parviainen.

Veden hinta määräytyy henkilömäärän mukaan. Esimerkiksi 1 – 4 hengen taloudessa avain maksaa 73,29 vuodessa, suuremman talouden vuosimaksu on 89,61.

– Tänä syksynä avaimia on haettu ihan useampi. Tämmöinen vedenhakukäytäntö on ollut käytössä jo pitkään. En ihan tämmöistä, näin kuivaa syksyä kyllä muista, Parviainen totesi.

Naapuriapu hyvä apu

Ilomantsin Hattuvaarassa asuva Martti Maksimainen kertoi, että tyhjentyneen kaivon maa halkeilee.

– Koko kylässä kaivot ovat tyhjänä, kellä vaan ei ole porakaivoa. 15 heinäkuuta tyhjeni minun kaivo. Se on lähteestä tehty, eikä siinäkään riitä vettä.

Maksimainen on saanut vettä naapureiltaan.

– Hyvät naapurit tuovat vettä samalla, kun antavat kauppakyytiä. Minulla on myös ulkohuussi onneksi käytössä.

Vuosi sitten loppusyksystä häneltä niin ikään loppui vesi. Lähteeseen tehty kaivo on suhteellisen matala. Siinä on kaksi, halkaisijaltaan puolimetristä, rengasta.

– Siinä oli alunperin kiviä pohjalla. 30 vuotta sitten tehtiin remonttia, poistettiin kiviä ja laitettiin niitä uudestaan, syvemmäksi sitä ei saatu tehtyä. Tekisin porakaivon, mutta tämä paikka on perikunnan nimissä, niin ei saa vesiavustuksia, Maksimainen totesi.

Ystäviltä vettä

Ilomantsin Kirvesvaarassa Marketta ja Urpo Moilanen eivät ole käyttäneet oman kaivonsa vettä lähes kolmeen viikkoon.

– Tunnetusti Kirvesvaarassa vesi on ollut vähissä, korkealla mäellä asuva Urpo Moilanen pohti.

Heidän lähdepohjainen kaivonsa ei kuitenkaan ole ihan tyhjä.

– Sitäkin ennen vettä käytettiin säästeliäästi. On siellä vettä vähän pohjalla, mutta varmaan parin vessan vetäisyn jälkeen kaivo olisi tyhjä, pariskunta pohti.

Moilaset ovat ostaneet juomaveden kaupasta.

– Sadevettä kerätään astioihin. Vähän on vettä satanut, mutta nekin vähät on otettu talteen. Sadevettä käytetään vessan huuhteluun. Meillä on käytössä myös ulkohuusi, Marketta Moilanen kertoi.

– On hyviä ystäviä, joilta on haettu vettä koirille, totesi Urpo Moilanen.

Koira-aitauksessa on kolme suomenajokoiraa.

Ystävien luona Moilaset ovat päässeet käymään myös saunassa.

– Yhden koneellisen olen käynyt pesemässä siellä pyykkiäkin. Liinavaatteita on niin paljon, että niitä en ole nyt pessyt. Yllättävän vähällä vedellä kaksi aikuista tulee toimeen, pohti Marketta Moilanen.

Ystävien luota he ovat käydessään saaneet mukaansa myös juomavettä.

– Kyllä tässä on veden arvostus noussut, kuten myös arvostus Afrikan naisia kohtaan, kun he kantavat vedet päänsä päällä pitkienkin matkojen päästä.

Myös peseytymisvettä Moilaset ovat kuljettaneet jonkin verran.

– Meillä on retkisuihku käytössä, siinä menee vettä paljon vähemmän, kun jos kauhalla vettä päälleen laittaisi. 3 – 4 ämpärillistä meillä riittää peseytymiseen.

Astioiden pesuveden he lämmittävät vedenkeittimellä.

– Perunoiden pesu- ja keitinvesi hyödynnetään vessan huuhteluun. Jonkin verran on nyt käytetty myös kertakäyttöastioita.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta