Särkivaaran metsästysseura ensimmäinen Metso-leiri oli täysosuma
Särkivaaran metsästysseuran kodalla Mika Björn käänteli paistuvia jäniksen filepaloja Metso-leirille osallistuvien nuorten odotellessa makupaloja. Särkivaaran metsästysseuran järjestämälle kolmipäiväiselle leirille osallistui 15 nuorta läheltä ja kauempaa. Kuva: Sirpa Sutinen
Kotatulilla tirisee edellispäivänä pyydettyjen jänisten filepaloja. Vesi nousee kielelle kotanuotion ympärillä istuvilla nuorilla, joista muutamat olivat mukana myös jahdissa. Saaliiksi saatiin neljä jänistä. Filepaloja pannulla kääntelevä Mika Björn kertoo, että kolmipäiväinen Metso-leiri on onnistunut mainiosti. Viimeisenä leiripäivänä nuoret jutustelevat tulen äärellä metsästyssanastoa sujuvasti käytellen.
– Ootko käyny kyyhkyllä? kysäisee joku pojista Björniltä.
Särkivaaran metsästysseuran puheenjohtajana ja seuran järjestämän Metso-leirin vetovastuuta kantavana Björn kiittelee leirin ohjaajia ja osallistujia. Metsästysseuralle leiri oli ensimmäinen laatuaan.
– Haluttiin kokeilla, Björn toteaa.
Leirille osallistui 15 nuorta, iältään 10 – 14 -vuotiaita. Ikäraja piirrettiin 14 vuoteen, että kaikki leiriläiset olisivat samalla viivalla, ilman aselupaa. Metso-leireillä opetellaan eränkäyntiin, riistanhoitoon, metsästykseen ja turvalliseen aseenkäsittelyyn sekä ampumiseen liittyviä asioita.
Särkivaarassa ohjelmaan kuului myös ensiaputaitojen ja riistankäsittelyn harjoittelua.
– Vuosittain tuhat lasta ja nuorta pääsee Suomessa Metso-leireille, mutta tulijoita olisi enemmänkin, tietää Björn.
Särkivaaran leirille tuli hakemuksia aina Varsinais-Suomesta asti, yhteensä kolmisenkymmentä.
Riistankäsittely tutuksi
Pannulla tirisevät palat on tarkoitettu maistinpaloiksi. Viimeisen leiripäivän lounaana odottaa Särkivaaran kylätalolla kyläyhdistyksen talkoolaisten kokkaama lihakeitto, johon loppuja lihoja on haudutettu yön yli. Leiriläiset saivat myös halutessaan opetella jäniksillä riistankäsittelyä.
– Innokkaita nuoria tarjoutui heti tehtävään, Björn kertoo.
Viikonlopun aikana on harjoiteltu aseenkäyttöä ampumaradalla ja käyty paitsi jänismetsällä, myös sorsa- ja majavanjahdissa. Metsällä leiriläiset jaettiin ryhmiin, joissa aikuisilla ohjaajilla oli aseet ja nuoret olivat passissa.
Kotatulen ympärillä kerrataan viikonlopun antia. Majavajahdin saalis oli yksi majavan hännän läiskäys Myllylammen veteen, sorsametsällä nähtiin ainakin yksi tavi lentävän Iiksenjoen yli.
Sunnuntaina leirin päätteeksi viisi leiriläisistä aikoo osallistua yleiseen metsästäjätutkinnon kokeeseen, joka järjestettiin Särkivaaran kylätalolla.
Sunnuntaina Metso-leirillä tutustuttiin metsästyskoiriin, joita Särkivaaran metsästysseuran jäsenet toivat esittelyyn kymmenkunta eri rotua. Leirille osallistunut Saana Hirvonen tervehti Miia Rouhiaisen jämtlanninpystykorvan pentua, kun Hirvosen perheen oma nuori dreeveri liittyy seuraan. Kuva: Sirpa Sutinen
Metsästyskoirien aamu
Sunnuntain aamupäivä on leirillä omistettu metsästyskoirille. Särkivaaran metsästysseuran omien jäsenten koirista on edustettuina kymmenkunta eri rotua. Nuoret kuuntelevat hievahtamatta metsästäjien kertoessa koiriensa rotujen erityispiirteistä ja metsästystavoista. Vain koirilla on hetkittäin keskittymisvaikeuksia.
Miia Rouhiaisella on mukanaan kolmen kuukauden ikäinen jämtlanninpystykorva. Hän kertoo, että metsästyksestä on tullut koko perheen harrastus.
– Itse aloittelen juuri metsästystä ja poika samoin, Rouhiainen kertoo.
Pennunoloista jämttiä rapsutellessaan pohtii särkivaaralainen Saana Hirvonen leirin antia.
– Ihan parasta oli ampuminen. Osuin tauluun pienoiskiväärillä, hän iloitsi.
Pian 13 vuotta täyttävä Saana kertoo, ettei entuudestaan tuntenut ketään leiriläistä, mutta kavereita on löytynyt. Metsästys sen sijaan oli tuttua puuhaa. Ennen leiriä on kokemusta kertynyt isän mukana metsällä. Metsästäjäkokeeseen hän ei vielä leirin päätteeksi aikonut osallistua.
– En vielä, mutta jonain päivänä varmasti osallistun.
Perheitä yhdistävä harrastus
Suomen Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen kertoi olleensa mukana Särkivaarassa koko leiriviikonlopun. Hän oli tyytyväinen näkemäänsä.
– Seuralla on hyvä, tiivis ydinporukka. Näkyy, että on kiva tehdä yhdessä lapsille ja nuorille. Myös puitteet kohdallaan ja yhteistyö kyläyhdistyksen kanssa saumatonta.
Mäkinen pohti metsästysharrastuksen merkitystä ja korosti näkevänsä sen erityisesti mielekkäänä tekemisenä nuorille ja aikuisille. Metsästysharrastus voi jopa tukea perheiden sisäistä kohtaamista.
– Metsästys on niin paljon muutakin, kuin se kuva mikä julkisuuteen näkyy. Se voi olla yhteistä aikaa aikuisen ja lapsen välillä, millä voi olla jopa tärkeämpi merkitys, kuin metsästyksen muulla sisällöllä.
Metsästysleirillä voi syttyä kipinä harrastukseen.
– Lapset näkevät leireillä, mitä kaikkea metsästykseen kuuluu. Ampumaharrastus tai koiraharrastus voi saada leiriltä alkunsa.
Metso-leirien yksi tavoite on saada uusia harrastajia seuroihin.
– Samalla kylille ja seutukunnille saadaan elämää. Riistanhoitoon, ehkä jopa metsänhoitoon saadaan lisää toimijoita.
Särkivaaran Metso-leirille Mäkinen antoi täydet pisteen.
– Lämmin, iloinen ilmapiiri, joka välittyy aikuisilta nuorille leiriläisille.
Mäkelä kertoo edellisenä iltana kuulemastaan leiriläisen kommentista: ”Paras leiri ikinä!”
Mäkinen kannusti Särkivaaran metsästysseuraa jatkamaan leirien järjestämistä. Seuran puheenjohtaja Mika Björn piti sitä hyvinkin mahdollisena.
