Julkaistu    |  Päivitetty 
Helena Romppanen

Retkeilystä toivon mukaan myös leivän lähde

Aamulla ani varhain tehdyt retket Haravasuolle ovat olleet Ilomantsiin muuttaneelle Terhi Ilosaarelle henkeäsalpaavan kauniita elämyksiä.
Kurkien aristokraattinen astelu vielä kuuraisella suolla, teerien pulppuava soidin yön hämärän väistyessä, varvikossa kyyröttävä kapustarinta ja metsähanhien raskas lento pään yli ovat elämyksiä, joista Terhi Ilosaari kertoo omassa Endorfiininmetsästäjä-blogissaan.
Ilosaari on nyt totutellut ilomantsilaiselämään helmikuun puolivälistä asti.
Mutta miten pääkaupunkiseudulla ikänsä asunut nainen päätyi punaiseen rintamamiestaloon Haravapuron metsiin?
Ilosaari kertoo vuokranneensa Kyyhkylä-nimisen talon naapurissa sijaitsevan Erolan tilan René Alvakselta ja Sinikka Taalikaiselta – jotka hekin tulivat aikoinaan suur-Helsingin seudulta maallemuuttajina Haravapurolle. Haravapurolta on matkaa Ilomantsin keskustaan noin 30 kilometriä. Ilosaaren (aiemmalta nimeltään Jaakkola) muutto harvaanasuttuun kylään oli osin sattumaa.
Hän kertoo eläneensä ennen Ilomantsiin muuttoa 1,5 vuotta kiertäen ympäri Eurooppaa muun muassa vapaaehtoistöitä tehden. Tavarat olivat sen aikaa lapsuudenkodissa Kirkkonummella, josta hän muuttopäätöksen tehtyään ajoi ne suoraan Haravapurolle.
Kyyhkylän kuvan hän oli nähnyt yhden tuttunsa julkaisussa sosiaalisessa mediassa ja hän päätti uteliaisuuttaan käydä taloa katsomassa.
– Olin päättänyt, että joskus vanhana asun syrjässä. Aloin ajatella, että miksei sitä voi kokeilla jo nyt.

 

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY


Yksi iso syy muuttoon olivat Pohjois-Karjalan hienot retkeilymaastot.
– Täällä on niin hienot ulkoilumaastot, etten saanut niistä kyllikseni – piti muuttaa lähemmäksi, retkeilyn alalla itsensä hard core -luokkaan laskeva Ilosaari naurahtaa.
Sekin vaikutti, että hänellä on Pohjois-Karjalassa sukulaisia, isä on lähtöisin Juuasta ja äiti Rääkkylästä.
Ilosaari on viihtynyt hyvin uudessa kodissaan. Talo henkii entis-
aikaa, mutta sisävessa, sähköt ja vesijohdot löytyvät.
– On ihanaa, kun ulko-oven avatessa tuntee luonnon tuoksut ja tuulen. Puuhellalla on tunnelmallista kokata ja puilla lämpiävä sauna on ihan mieletön.
Päivittäisiin askareisiin kuuluu vuokrasopimukseen sisältyvä Erolan ylämaankarja-sonnien ruokkiminen kauralla. Eläimet laiduntavat taloa ympäröivällä niityllä ja lähimetsässä.
Kevään hienoilla hankiaisilla hiihdellyt Ilosaari odottaa jo kesää, jolloin pääsee melomaan.

 


Tietokoneen ääressä kuluu päivistä suuri osa, sillä Ilosaari on virittämässä omaa yritystä. Hän on ammatiltaan markkinoija ja sisällöntuottaja.
– Ulkoilusta ja retkeilystä sekä kuvaamisesta ja kirjoittamisesta aion hankkia leipäni, siitä kaikesta rakentuu toimeentulo, kertoo Ilosaari, joka on tuottanut sisältöä muun muassa Retkipaikka.fi-sivustolle.
Oma blogi Endorfiininmetsästäjä on rakas harrastus ja työnäyte.
Luontomatkailua harrastavan sekä aiheesta kirjoittavan ja kuvaavan Ilosaaren näkökulmasta matkailumarkkinoinnissa olisi hyvä ottaa huomioon tiettyjä asioita. Hän painottaa alueellisen yhteistyön merkitystä. Voimakkaassa nosteessa olevat kansallispuistot kannattaa nostaa kärkeen markkinoinnissa.
– Ilomantsista 90 kilometrin säteellä on kolme kansallispuistoa. Niillä kannattaisi ensin lähteä liikkeelle ja sen jälkeen kertoa, että tiesitkös, Ilomantsissa on myös Möhkö, Koitajoki ja monta muutakin paikallista nähtävyyttä.


2019: 124 muuttajaa
Ilomantsin tulomuutto vuonna 2019 oli 124 henkeä ja lähtömuutto 169 henkeä. Muuttotappioksi jää 45 henkilöä.
Vaikka muuttotappiot ovat pienenneet takavuosien lukemiin nähden, kokonaisväkimäärä vähenee.
Liki 40 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita ja kuolleisuus on monin kerroin syntyvyyttä suurempi.
Kunnan väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 4 864 henkeä. Väkimäärä väheni vuoden aikaan 116 hengellä.

Kommentoi

Hae sivuilta