Julkaistu 

Koveron muinaisjäännöskanta kaksinkertaistui

Viime syksynä Koverossa tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa löytyi ennen tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Uusista kohteista kaksi on 1600–1700 -lukujen talonpaikkoja, kaksi hiilenvalmistuspaikkoja (miiluja) ja yksi viljelysmaiden raivaamiseen liittyvä kiviröykkiökohde. Lisäksi vanhastaan tunnettu, mutta virallisesti rekisteröimätön 1700–1800-lukujen tsasounanpaikka paikallistettiin ja arvioitiin muinaisjäännöskohteeksi.

Ennen tutkimusta alueelta oli tiedossa yksi kivikautinen asuinpaikka, kaksi uhrikivikohdetta, ortodoksikalmisto ja muinaislinna. Työn jälkeen kylän muinaisjäännöskantaa voi pitää poikkeuksellisen monipuolisena, sillä sieltä tunnetaan nyt huomattavan monentyyppisiä kohteita, jotka edustavat alueen asutusta kivikaudelta 1800-luvulle. Tutkimuksen perusteella ei pidetä mahdittomana, että kylän nykyinen asutus juontuu jo rautakaudelta, noin tuhannen vuoden takaa.

Inventointihankkeen teki ajankohtaiseksi aiempien arkeologisten inventointien osittainen vanhentuminen, erityisesti uusien metallinilmaisinhavaintojen vuoksi. Koveron kohdalla tällainen tekijä oli Linnankukkulan muinaislinnan löytyminen keväällä 2016.

Vuoden 2017 hankkeen taustaorganisaatio oli Pohjois-Karjalan museo. Tutkimuksen mahdollisti Joensuun kaupungin myöntämä maaseudun kehittämisraha.

Koverossa nähdään potentiaalia jatkotutkimukselle, joiden merkittävä kohde Koverossa olisi muinaislinna, Linnankukkula, joka ajoittuu keskiajalle, todennäköisesti 1300-luvulle. Vuoden 2017 havaintojen perusteella se on todennäköisesti kyläläisten sota-aikojen pako- ja suojapaikka. Paikka on tieteellisen kiinnostavuutensa, suuren maakunnallisen merkityksensä sekä kompaktin kokonsa vuoksi erittäin otollinen kohde tarkemmille kaivaustutkimuksille. Muinaislinnoja tunnetaan koko maakunnasta vain kaksi tai kolme.

 

Kommentoi

Hae sivuilta